Opetusministeriön tiedotteen mukaan raportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva, miten lapsen oikeus ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen toteutuu eri puolilla Suomea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Samalla on pyritty tunnistamaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä tuottamaan laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteuttamista tukevaa tietoa.
Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaihtelee eri kunnissa riippuen ruotsinkielisten lasten määrästä ja sen järjestämistavoista. Kaksikielisissä kunnissa, joissa ruotsin kielellä on enemmistöasema, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen asema on vakaa ja lasten koulutuspolku koetaan turvatuksi. Sen sijaan kaksikielisissä kunnissa, joissa suomen kieli on enemmistö, tulevaisuuden näkymät riippuvat kunnan koosta ja ruotsinkielisten lasten määrästä, varhaiskasvatuksen järjestämisen hallinnollisista ratkaisuista sekä pätevän henkilöstön saatavuudesta ja osaamisesta.
- Laadukas ja yhdenvertainen ruotsinkielinen varhaiskasvatus on ratkaisevaa, jotta lapset pystyvät jatkamaan koulutuspolkuaan ruotsin kielellä. Ruotsinkielisen koulutuspolun tietopohjaa on vahvistettava, jotta sitä voidaan kehittää, toteaa opetusministeri Anders Adlercreutz.
Toimenpide-ehdotukset ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen turvaamiseksi
Raportti nostaa esiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen turvaamiseksi. Tulevaisuudessa muun muassa opetuskielestä tulisi säätää varhaiskasvatuslaissa samoin periaattein kuin esi- ja perusopetuksessa. Myös henkilöstön kielitaidosta tulisi säätää varhaiskasvatuslaissa.
Toimenpide-ehdotuksissa nostetaan esiin, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä tulisi olla joustavammat ja monipuolisemmat kouluttautumisen mahdollisuudet. Kuntien tulisi valita tarkoituksenmukaisin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen hallintomalli, joka soveltuu paikallisiin tarpeisiin ja toimintaympäristöihin. Ruotsinkielisen materiaalin, käännösten ja täydennyskoulutuksen laatua ja saatavuutta tulee myös vahvistaa sekä kansallisella että paikallisella tasolla.
Raportti korostaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen riittävän asiantuntemuksen merkitystä kaikissa varhaiskasvatuksen kehittämistä koskevissa kansallisissa työryhmissä, valmisteluprosesseissa ja päätöksentekorakenteissa. Kuntien tulee myös varmistaa, että maahanmuuttajaperheet saavat selkeää tietoa ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja mahdollisuudesta kotoutua ruotsiksi.
Raportti tilattiin 4frontilta ja sen ovat kirjoittaneet Minna Mayer, Sari Rannanpää ja Maj Pohjolainen.
Kartläggning om den svenskspråkiga småbarnspedagogiken i Finland
