SAK-työajan ­myytit

Varhaiskasvatuslain velvoitteet ovat lisänneet ­pedagogisen ­suunnittelun, arvioinnin ja ­kehittämisen tarvetta. Siihen ­liittyy kuitenkin vielä väärinkäsityksiä. ­Helsingin varhaiskasvatuksen ja ­esiopetuksen jukolainen ­pääluottamusedustaja Ari-Jukka Luhtavaara kumoaa sak-työaikaan liittyviä myyttejä.

1. Sak-työaikaa vietetään kahvitellen

Sak-työaika ei ole mitään ajanviettoa, vaan toi­minnan suunnitteleminen, arviointi ja kehittäminen ovat osa varhaiskasvatuksen opettajan työtä. Lakisääteiset tavoitteet ja suunnitelmat ovat muuttuneet. Kehitys on johtanut siihen, että sak-työaikaa tarvitaan aiempaa enemmän. Viimeisimmän selvityksen mukaan kunnallisissa päiväkodeissa suurin osa opettajista käytti 4-5 tuntia sak-työaikaa ja yksityisissä alle 2 tuntia. Kunnallisissa päiväkodeissa sak-työaikaa käytettiin tarkasteluviikolla keskimäärin noin 3h 41min ja yksityisissä päiväkodeissa 3h 19min.

2. Jos ryhmässä on kaksi opettajaa, ­riittää, että toinen heistä käyttää sak-työaikansa

Sanotaan, että varhaiskasvatuksen hoitaja jää ihan yksin lapsiryhmän kanssa, jos opettajat ovat kymmenen tuntia poissa joka viikko. Tämä väite perustuu ajatukseen, että ryhmä tarvitsee suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen viisi tuntia viikossa, eikä ymmärretä, että jokainen varhaiskasvatuksen opettaja tarvitsee pedagogisen työnsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen aikaa.

Opettajan työ sisältää myös esimerkiksi suunnittelutyötä muiden opettajien kanssa sekä lasten varhaiskasvatuskeskustelujen kirjaa­mista. Kaikki tämä on sak-työaikaa. Sen sijaan, jos palaverissa on mukana esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, palaveri ei ole opettajan sak-työaikaa, ei myöskään vasu-keskustelujen käyminen.

3. Opettajan paikka on lapsiryhmässä

Kukaan ei ajattele, että peruskoulun tai lukion opettaja olisi koko ajan luokassa. Millä ajalla hän sitten suunnittelisi opetusta ja arvioisi oppilaiden edistystä? Myös varhaiskasvatuksen opettaja tarvitsee rauhaa ja aikaa sen arvioimiseen, missä mennään, ja mitä mielenkiinnon kohteita lapsilla on.

Käytyään vasukeskustelut lasten ­vanhempien kanssa opettajan on vedettävä ne yhteen. Poh­dittava, mitä vahvuuksia tai vahvistamisen tar­peita niistä nousi. Esimerkiksi arvioitava, onko ryhmässä paljon kielellistä tukea tarvitsevia tai liikunnallisesti vahvoilla olevia lapsia.

Sak-työaikaan sisältyy myös työpaikan ulko­puolisia töitä, kuten kirjastossa käymistä tai retkikohteisiin tutustumista. Opettaja vastaa retkikohteiden valinnasta ja suunnittelee, mitä vierailukohteessa tehdään. Tätä ei voi tehdä kuin työajalla.

4. Toimintaa voi suunnitella ­yhdessä lasten kanssa, onhan kyse lapsi­lähtöisestä pedagogiikasta

Sak-työaika on tarkoitettu tehtäväksi lapsiryh­män ulkopuolella. Ne, jotka ajattelevat, ettei toimintaa voi suunnitella ilman lapsia, ovat väärässä. Samoin he, jotka ajattelevat, että opettaja voi suunnitella, arvioida ja kehittää samalla, kun valvoo lasten päiväunia. Sak-työ vaatii keskittymistä ja asianmukaiset työvälineet.

Parhaimmillaan päiväkodissa on asianmukaiset työtilat ja -välineet, minkä lisäksi osan sak-työajasta voi tehdä kotona. Joskus väitetään, että lasten tarkkaileminen on sak-työaikaa. Sitä se ei ole.

5. Sak-työaika on varhaiskasvatuksen opettajan subjektiviinen oikeus

Sak-työajan käyttö ei ole varhaiskasvatuksen opettajien oikeus vaan velvollisuus. Opettaja ei voi tehdä työtään hyvin, jos hän ei suunnittele, arvioi ja kehitä sitä.

Sak-työaika ei tarkoita sitä, että varhais­kasvatuksen opettaja käyttää automaattisesti suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen joka viikko viisi tuntia. Voi olla, että hän tarvitsee alkusyksystä paljon enemmän kuin viisi tuntia sak-työaikaa ja joulun tienoilla vähemmän.  Tärkeintä on se, että sak-työaikaa on aina riittävästi.

Esihenkilö vastaa siitä, että sak-työaikaa varataan varhaiskasvatuksen opettajalle riittävästi. OAJ:n suositusten mukaan se kannattaa merkitään työvuorolistoihin etukäteen. Näin varmistetaan, että se myös käytetään.

Päiväkodin johtaja voi ohjeistaa sak-työajan käyttöä. On oleellista, että päiväkodissa on yhteisiä punaisia lankoja, ettei käy niin, että jokainen opettaja suunnittelee oman ryhmänsä osalta, mitä parhaaksi katsoo.

6. Opettajaa ei voi siirtää kesken sak-työajan resurssiksi lapsiryhmään

Suunnittelutyöhön on voitava keskittyä rauhassa, mutta sak-työaika ei ole pyhä. Hätätilan­teessa, esimerkiksi, kun työkaveri sairastuu, opet­tajan voi hakea ryhmään. Tilanteen on oltava akuutti. Ei ole tarkoituksenmukaista keskeyttää työtä esimerkiksi siksi, että jonkun täytyy päästä kahville. Aina, kun sak-työaikaa jää  käyttämättä, on mietittävä, milloin sen voi paikata.

7. Myös varhaiskasvatuksen lasten­hoitajille ja sosionomeille kuuluisi sak-työaika

Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen opettajalla.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja sosionomien työhön kuuluu osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä muun tiimin kanssa, mutta osallistuminen ei ole niin vaativaa kuin vastaaminen. Heillä ei ole samaa pedago­gista vastuuta kuin opettajilla on, eivätkä he tar­vitse erillistä sak-työaikaa.

8. Sak-työajan voi pilkkoa vaikka vartin pätkiin

Suunnittelu, arviointi ja kehitystyö vaatii keskittymistä ja aikaa. Siihen kannattaa varata vähintään tunti kerrallaan. Vasukeskustelujen jälkeen opettaja saattaa tarvita kokonaisen päivän keskusteluissa nousseiden tarpeiden kirjaamiseen ja pohtimiseen, jos sen järjestäminen suinkin on mahdollista.

9. Sak-työaikaa valvomaan ei tarvita luottamusedustajaa

Työnantajan tehtävä on laatia ohjeet siitä, miten sak-työaikaa noudatetaan. ­Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on tätä varten omat ohjeet, joiden suunnittelussa luottamusedustaja on ollut mukana. Työnantaja haluaa, että ohjeita noudatetaan.

Jos sak-työaika ei jostain syystä toteudu, eikä esihenkilö ota siitä vastuuta, opettaja voi kääntyä luottamusedustajan puoleen. Luottamusedusta­jien tehtävä on huolehtia siitä, että ongelma käsitellään ja ratkaistaan työyhteisöissä. Heidän täytyy huolehtia, että työnantajan laatimat työaikaohjeet vastaavat keskustasolla sovittua työaikamääräystä.

Yksittäisissä päiväkodeissa on ollut ongelmia sak-työajan toteuttamisessa. On esimerkiksi yritetty linjata alueellisesti, että opettajan on tehtävä sak-työaikansa päiväkodin tiloissa, vaikka tällaisia alueellisia määräyksiä ei voi antaa. Siitä päättää lähin esihenkilö. Työyhteisössä kannattaa keskustella sak-työajasta. Kun kaikilla on sama käsitys siitä, myyttejä ei pääse syntymään.

Teksti Tiina Komi