Lapsen oppiminen on monipuolinen ja kokonaisvaltainen prosessi, joka perustuu leikkiin, sosiaalisiin suhteisiin ja turvalliseen ympäristöön, niin kotona kuin päiväkodissakin.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén muistuttaa, että lapsi oppii hyödyntämällä kaikkia aistejaan. Siksi opetuksessa ei voida painottaa pelkästään ajattelua ja muistamista – oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi, jossa tunteet, kokemukset ja keho ovat yhtä tärkeitä kuin mieli.
– Lapsi kokee asioita intuitiivisesti. Luova prosessi uuden oppimisineen on lapselle kokonaisvaltainen kokemus, Hildén toteaa.
Tekoäly – hyvä renki, mutta huono isäntä
Varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi saa mahdollisuuden luovaan ilmaisuun. Monipuolinen itseilmaisu eri taidelajien avulla lisää Hildénin mukaan myös lapsen henkistä resilienssiä.
– Tässä ajassa, jolloin lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus käsitellä asioita kokonaisvaltaisesti.
Teknologian ja tekoälyn nopea kehitys voi kaventaa lapsen omaa luovaa itseilmaisua, jos niiden käyttö ei ole harkittua. Hildén muistuttaa, että tekoäly voi toimia hyödyllisenä apurina tiedon käsittelyssä, mutta ihmisen rooli sen käyttäjänä ja soveltajana säilyy keskeisenä.
– Tekoälyltä puuttuu kokemus siitä, keitä ja miksi me olemme. Juuri ne asiat ovat taidekasvatukselle tyypillistä kenttää. Ihmisellä on kyky hyödyntää kaikkia aisteja ja se taito tekoälyltä puuttuu. Siltä puuttuu myös tunteiden kokemisen kehollisuus.
Teknologian kehittyessä yhä merkityksellisemmiksi tulevaisuudessa nousevat inhimilliset kyvyt. Näiden taitojen kehittämisessä lapsi tarvitsee taidekasvatusta – sanataidetta, kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja teatteria.
Hildén huomauttaa, että samalla kun teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, siihen liittyy myös uusia haasteita ja uhkia.
– Tekoälyllä ei ole kykyä eettiseen pohdintaan. Teknologian kehittymisen rinnalla myös viisauden pitäisi kehittyä samaa tahtia. Inhimilliset kyvyt tulevat korostumaan, hän toteaa.
Pätevää oppia taidekasvatukseen
Taidekasvatus tukee lasten luovuutta, ilmaisua, empatiaa ja ongelmanratkaisutaitoja. Se tarjoaa lapsille välineitä ymmärtää itseään ja ympäröivää maailmaa. Se edistää myös lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Varhaiskasvatuksen opettajan rooli taiteen opetuksessa on lapselle keskeinen. Vaka-opettajien koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen, sillä tämä ikäkausi on tärkeä lapsen kehitykselle. Koulutuksessa käsitellään muun muassa musiikin ja muiden taiteiden mahdollisuuksia kokonaisvaltaisen oppimisen mahdollistajina.
Kaarlo Hildèn painottaa, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa taidekasvatuksen pedagoginen osaaminen on erityisen tärkeää.
– Mittavien kognitiivisten valmiuksien kehittäminen on koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa ylikorostunutta. Taidekasvatuksen roolia tulisi vahvistaa, sillä siinä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla oppimisen ilmaisulliset, kokemukselliset, emotionaaliset ja tiedolliset ulottuvuudet. tällä integraatiolla on laajat myönteiset vaikutukset lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja oppimisvalmiuksiin myös muilla alueilla.
Taidekasvatuksen tuoma hyvinvoinnin tematiikka korostuu erityisesti monikulttuurisessa ympäristössä, jossa lapsilla ei ole välttämättä yhteistä kieltä.
– Ei-kielellinen taidekasvatus tarjoaa mahdollisuuden lasten osallisuuteen silloin kun yhteinen kieli puuttuu, Hildén toteaa.
Oppimistulokset ovat tyttöjen ja poikien välillä eriytyneet. Samoin on käynyt kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten välillä. Juurisyitä voi hakea siitä, ettei kaikilla lapsilla ole välttämättä ole ollut mahdollisuus kokea osallisuutta ja sen kautta tapahtuvaa oppimista.
Lukuisten tutkimusten mukaan niin huono- kuin hyväosaisuuskin siirtyvät sukupolvelta seuraavalle.
– Suomessa arvot ja asenteet eriytyvät ja huono-osaisuus periytyy. Yhdenvertaisuuden ongelmat näkyvät myös koulutuksessa. Tyttöjen ja poikien, samoin kuin kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten oppimistulokset eriytyvät huolestuttavasti.
Hildén varoittaa, että yhteiskunnallinen eriytyminen voi pitkällä aikavälillä muodostua merkittäväksi kansantaloudelliseksi rasitteeksi, jos kehitystä ei onnistuta pysäyttämään. Hän korostaa tarvetta löytää varhaiskasvatukseen uusia, tasa-arvoa vahvistavia toimintatapoja ja näkee mahdollisuuksia yhteistyössä taideaineiden opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä.
– Koska kaikilla perheillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hyödyntää tarjolla olevaa maksullista taidekasvatusta, päiväkodit voisivat ottaa siinä vahvemman roolin.
AINOA LAATUAAN
Taideyliopisto on Suomen ainoa pelkästään taiteisiin keskittyvä yliopisto, johon kuuluvat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopisto tarjoaa ylintä koulutusta ja tutkimusta musiikin, kuvataiteen ja esittävien taiteiden aloilla.
Kaarlo Hildén on toiminut Taideyliopiston rehtorina 1.12.2020 alkaen. Aiemmin hän on työskennellyt myös muun muassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanina, Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osastodekaanina, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajana ja Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusjohtajana. Hildénillä on useita luottamustehtäviä, hän on esimerkiksi Taiteen perusopetusliiton hallituksen puheenjohtaja sekä Sivistysala ry Sivistan ja Taideyliopiston tukisäätiön hallituksen jäsen.
TEKSTI Anne Tarsalainen KUVAT Tapani Romppainen
