Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto vastustaa hallituksen esitystä, jolla päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimuksia väljennettäisiin. Esityksen mukaan kasvatustieteen maisteritutkinnon rinnalle avattaisiin kelpoisuusreitti sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneille.
Huomiota herättävää on, että päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimusten muuttaminen sisällytettiin hallitusohjelmaan ilman sitä edeltänyttä varsinaista valmistelua. Muutoksen merkittävyys huomioiden valmistelulta olisi pitänyt odottaa avointa ja laajapohjaista valmistelua.
Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anna Laakkosen mukaan kyse on merkittävästä muutoksesta, johon liittyvät huolet lasten asemasta, oikeuksien toteutumisesta ja varhaiskasvatuksen laadusta on tunnistettu myös hallituksen esityksen vaikutusarvioissa.
Hallitusohjelman toimeenpanoa valmistellut työryhmä ei nähnyt tarvetta päiväkodin johtajien nykyisten kelpoisuusvaatimusten muuttamiselle. Sama johtopäätös on noussut esiin myös valmistelussa tarkastelluista tutkimustuloksista, asiantuntijanäkemyksistä ja vaikutusarvioinneista, jotka ovat puoltaneet nykyisen kelpoisuussääntelyn säilyttämistä.
Joustavuus ei riitä perusteeksi
Hallitus perustelee päiväkodin johtajan tehtävän kelpoisuuden laajentamista sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneille kelpoisuuden saavuttamisen joustavoittamisella.
– Tutkintopolkujen joustavoittaminen ei voi olla peruste kelpoisuusvaatimusten muuttamiselle. Kelpoisuussääntelyn tavoitteena tulee olla sen varmistaminen, että tehtävää hoitavilla henkilöillä on tehtävän sisältöön nähden koulutuksen tuottama osaaminen ja valmius, Anna Laakkonen toteaa.
Laakkosen mukaan esitys nostaa esiin laajemman kysymyksen siitä, miten varhaiskasvatuksen tehtävä ja merkitys yhteiskunnassa ymmärretään.
– Jos kelpoisuusvaatimusten muuttamista perustellaan tutkintopolkujen joustavuudella eikä tehtävän edellyttämällä osaamisella, on aiheellista kysyä, millaisena varhaiskasvatus tällöin nähdään. Nähdäänkö se pedagogista asiantuntijuutta vaativana tehtävänä vai palveluna, jonka osaamisvaatimuksia voidaan joustavasti muokata, Laakkonen kysyy.
Hänen mukaansa esitys ei voi olla herättämättä myös kysymystä siitä, tarkastellaanko naisvaltaisten alojen johtotehtävien osaamisvaatimuksia samalla tavalla kuin muiden alojen.
– Kun kyse on vahvasti naisvaltaisen alan johtotehtävästä, on vaikea olla kysymättä, ehdotettaisiinko vastaavaa osaamisvaatimusten lieventämistä yhtä kevyin perustein myös muille kuin naisvaltaisille aloille.
Esityksen vaikutukset lapsiin huolestuttavat
Päiväkodin johtajan tehtävä on muuttunut vuosien aikana entistä vaativammaksi ja painottuu nykyisin muun koulutusjärjestelmän johtotehtävien tavoin vahvasti pedagogiseen johtamiseen.
Laakkonen pitää huolestuttavana sitä, että myös hallituksen esityksen vaikutusarvioissa tunnistetaan mahdollisuus, että muutoksella voi olla haitallisia vaikutuksia lapsiin.
– Lasten oikeuksien ja edun toteutumisen pitäisi olla ensisijainen lähtökohta kaikkea varhaiskasvatusta koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Siksi on huolestuttavaa, että esitystä viedään eteenpäin, vaikka sen omissa arvioissa tunnistetaan esityksen toteutuessa riskejä varhaiskasvatuksen laadulle ja pedagogiselle johtamiselle, Laakkonen sanoo.
Esitys merkitsisi tehtävässä edellytettävän osaamisperustan väljennystä aikana, jolloin päiväkodin johtajan työn pedagoginen vaativuus on entisestään kasvanut.
– Kun kyse on lasten oikeuksista, oppimisen edellytyksistä ja varhaiskasvatuksen laadusta, osaamisvaatimuksia tulisi vahvistaa, ei heikentää, Laakkonen tiivistää.
Lausunto löytyy lausuntopalvelusta.
Kuva Nina Kaverinen
