Vuoden varhaiskasvatuskunta 2026 Eurajoki tarjoaa laadukasta varhaiskasvatusta. Resurssit riittävät. Ryhmissä on kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Erityisopettajia on riittävästi. Kunnalla on oma paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma.
Eurajoen sivistystoimenjohtaja Vesa-Pekka Leinolla on syytä hymyyn.
– Valinta vuoden varhaiskasvatuskunnaksi tuntuu todella hyvältä, kun tiedän, miten hyvin meillä on johdettu ja viety eteenpäin varhaiskasvatusta, ja miten hyvin siinä on onnistuttu.
– Helposti ajatellaan, että Eurajoki on varakas kunta, jossa on hyvät resurssit. Kyse ei ole vain tästä, vaan olemme onnistuneet luomaan oppivan organisaation, joka tukee henkilöstön osaamista. Siten pystymme paremmin palvelemaan lapsia ja perheitä.
Työntekijöiden osaamista ja työkalupakkia on kasvatettu erilaisissa hankkeissa. Koska lapsilla on nykyisin paljon haasteita, varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee työkaluja ja tukea. Osaamisen tukeminen sitouttaa heitä.
Täydennyskoulutusta on tarjolla kaikille. Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat käyneet positiivisen kasvatuksen ja vahvuuspedagogiikan Huomaa hyvä! – koulutuksen sekä Ihmeelliset vuodet TCM-ryhmänhallintakoulutuksen.
– Eurajoelle on myönnetty kolmantena kuntana Suomessa myös virallinen Huomaa hyvä! -varhaiskasvatustunnus ja -sertifikaatti myönteisestä työstään lasten vahvuuksien sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisesta, Leino kertoo.
Laatu lähtee suunnittelusta
Varhaiskasvatuksen opettaja Elina Ryhtä kuunteli Varhaiskasvatuksen opettajapäivillä Helsingissä kuvausta vuoden varhaiskasvatuskunnasta ja ajatteli, että ”vitsi, tämähän on kuin meidän kunta”.
– Ei joka paikassa ole näin hyviä resursseja kuin meillä. Yllätyin iloisesti, kun Eurajoki paljastui vuoden varhaiskasvatuskunnaksi.
Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto valitsi nyt neljännen kerran vuoden varhaiskasvatuskunnan. Aiemmin joka toinen vuosi jaettavan tunnustuksen ovat saaneet Äänekoski, Kajaani ja Helsinki.
Elina Ryhtä työskentelee päiväkoti Majakan pienten ryhmässä, jossa on kaksitoista lasta. Opettajat suunnittelevat toimintaa sekä yhdessä että erikseen ja suunnitelmat käydään läpi tiimipalavereissa lastenhoitajien kanssa.
Varhaiskasvatuksen opettajien sak-työaika on merkitty päiväkoti Majakan työvuorolistaan joka työpäiväksi. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyö tehdään lapsiryhmässä tapahtuvan työajan ulkopuolella. Käytännössä Ryhtä tulee töihin joko ennen työvuoronsa alkua tai tekee sak-töitä heti virallisen työajan jälkeen, joskus useamman tunnin putkeen, kun flow iskee.
– Pidän tästä systeemistä. Saan olla lapsiryhmässä läsnä, eikä minun tarvitse keskeyttää työtäni siellä ja lähteä suunnittelemaan. Kun työ lapsiryhmässä on ohi, voin laskeutua rauhassa tekemään suunnittelu- arviointi- ja kehittämistyötä.
Sak-työ näkyy arjessa
Opettajat voivat itse suunnitella, milloin sak-työajan käyttävät ja työskentelevätkö kotona vai päiväkodissa. Päiväkoti Majakan johtaja Janina Hillman kertoo järjestelyn tukevan työhyvinvointia, koko ryhmää ja opettajan työskentelyä ryhmässä.
Majakassa ei ole kovin paljon erillisiä työtiloja, joissa voisi keskittyä suunnitteluun. Kaikilla opettajilla on omat työläppärit, mikä helpottaa paikasta riippumatonta suunnittelua. Moni kirjoittaa esimerkiksi lasten vasut kotonaan mutta tekee päiväkodin tiloissa työn, johon tarvitaan ammattikirjallisuutta tai materiaaleja.
– Varmistan, että kaikki saavat työrauhan ja pystyvyyden kokemuksen. Minun on helppo luottaa opettajiin sak-työajan suhteen, koska tehty työ näkyy meillä arjessa, Hillman sanoo.
Elina Ryhtä pitää sak-työaikaa hyvin tärkeänä. On lasten edun mukaista, että asiat on mietitty etukäteen.
Ryhtä suunnittelee etukäteen paitsi toimintaa myös siirtymiä, pukemisen ja syömisen harjoittelua sekä muita arkisia oppimistilanteita. Ne ovat isossa osassa pienten ryhmän arkipedagogiikkaa. Ryhtä pohtii ennalta, miten voi tukea lapsia yksilöllisesti heidän tarpeidensa mukaan.
Joskus kysytään, tarvitaanko pienten ryhmässä varhaiskasvatuksen opettajaa.
– Kyse ei ole pelkästä lastenhoidosta. Pienten ryhmässä varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan erityistä silmää sille, miten lapsi kehittyy ja mitä pitäisi missäkin kohtaa tapahtua. Koen, että olen opettajana todella tärkeällä paikalla luomassa perustaa lapsen oppimiselle ja kehitykselle.
Erityisopettajia on riittävästi
Joka ryhmässä työskentelee kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä helpottaa opettajien oman työn kehittämistä.
– Asioiden pähkäileminen on hedelmällisempää pätevän työparin kanssa kuin yksin. Opin uutta toisen opettajan ideoista. Tietyt asiat rutinoituvat ja tulee toistettua samaa. Työpari tuo työhön uusia näkökulmia.
Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajilta saa uutta näkökulmaa silloin, kun omat keinot eivät riitä. Eurajoella on yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja neljääkymmentä lasta kohden. Joka päiväkodissa on vähintään yksi ryhmässä toimiva erityisopettaja. Lisäksi kunnassa on yksi konsultoiva ja kaksi laaja-alaista erityisopettajaa. Lapset saavat helposti oikea-aikaista tukea ja erityisopettajien työkuorma pysyy kohtuullisena.
– Erityisopettajat ovat tulleet tarvittaessa mukaan myös tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatuskeskusteluihin vanhempien kanssa, Ryhtä kertoo.
Yhteinen positiivinen kieli
Majakassa toimii kolme lapsiryhmää. Johtajan vastuulla on lisäksi avoin varhaiskasvatus.
– Tunnen henkilökunnan sekä kaikki lapset. Kun johdettava yksikkö on pieni, olen helposti saatavilla ja voin reagoida nopeasti eri tilanteisiin. Käyn paljon lapsiryhmissä ja osallistun tiimipalavereihin. Olen konkreettisesti mukana pedagogisessa työssä ja seuraan henkilöstön ja lasten välistä vuorovaikutusta, Hillman kertoo.
Varhaiskasvatuksen esihenkilöt tapaavat säännöllisesti ja pohtivat, miten työtä voi kehittää. Kehitystyötä tehdään myös erilaisissa työryhmissä.
Henkilöstön käymät koulutukset, kuten Huomaa hyvä! ja Ihmeelliset vuodet näkyvät arjessa. Työntekijät kiinnittävät huomiota lasten vahvuuksiin. Lapsille, vanhemmille ja työkavereille puhutaan ystävällisesti.
– Mitä ikinä tapahtuukin kaikki pyrkivät ratkaisemaan asioita positiivisen kautta. Jos joku asia lähtee väärille raiteille, henkilöstöllä on työkaluja, millä suuntaa voi muuttaa. He osaavat toimia eri tilanteissa, Hillman sanoo.
Elina Ryhtä kertoo, että yhteisten täydennyskoulutusten ansiosta kaikki työntekijät toimivat arjessa samalla tavalla. Heillä on ikään kuin yhteinen positiivinen kieli, jota lapsille puhutaan. Tänä syksynä koko varhaiskasvatuksen henkilöstö käy varhaiskasvatuksen arvokoulutuksen.
Ammattitaito näkyy työn jäljessä
Vaikka kunnilla ei ole enää lakisääteistä velvollisuutta tehdä tai päivittää paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia, Eurajoella päivitetään yhä omaa vasua. Hillman kertoo, että sen päivittämiseen käytettiin aikaa ja siitä tuli ymmärrettävä ja konkreettinen.
Eurajoen varhaiskasvatuksen työtekijöiden henkilöstörakenne ja kelpoisuudet ovat lähellä vuoden 2030 tavoitteita. Tämä heijastuu varhaiskasvatuksen arkeen ja Janina Hillmanin työhön.
– Pystyn luottamaan siihen, että toiminta on suunniteltua, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ja lapsilähtöistä. Kaikki työntekijämme ovat ammattitaitoisia, mikä näkyy työn jäljessä ja heidän kanssaan käymissäni keskusteluissa.
Neljän hengen tiimit varmistavat osaltaan laadukkaan varhaiskasvatuksen. Kun ryhmissä on riittävästi henkilöstä lasten yksilöllinen huomaaminen ja tukeminen onnistuu.
Eurajoen varhaiskasvatuksen hyvä maine kiirii ympäristökuntiin. Kuntaan on helppo rekrytoida kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia. Päteviä hakijoita on enemmän kuin avoimia paikkoja.
