Ohita navigaatio

Haluaisitko työsuojeluvaltuutetuksi?

Työsuojeluvaalit järjestetään kunnissa syksyllä 2021. Työsuojeluvaltuutettu on näköalapaikalla kuntakentän arjesta ja hän edustaa henkilöstöä työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu myös perehtyminen työpaikan työympäristöön ja työyhteisöön liittyvien työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin.

Kiinnostuitko? Lähde mukaan ehdokkaaksi pitämään huolta opetusalan ammattilaisten työsuojelusta! Lisätietoja omalta työsuojeluvaltuutetultasi, luottamusmieheltäsi tai pääluottamusmieheltäsi sekä myös mm. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta tai OAJ:n sivuilta.

Niina Rantala, työsuojeluvaltuutettu Espoon kaupungista kertoo allaolevassa blogissa työsuojeluvaltuutetun työstä.

Yhteistoimintaa työhyvinvoinnin edistämisessä

Työsuojeluvaltuutetun työ on monipuolista, haastavaa, antoisaa ja innostavaa. Työsuojeluvaltuutettu on niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön kanssakulkija.

Tässä tehtävässä olen saanut olla muun muassa sparraaja, sovittelija ja asiantuntija, mutta ennen kaikkea hyvä kuuntelija. Erityisen palkitsevaa työssäni ovat olleet ne hetket, jolloin olen voinut olla avuksi. Hyvä palaute on vahvistanut myös omaa näkemystäni siitä, että työlläni on merkitystä. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys työn tuloksiin sekä laatuun ja työsuojelu on keskeisessä roolissa tässä hyvinvointityössä.

”Kiitos, kun kuuntelit ja autoit eteenpäin!” ”Olit meille tärkeä apu!”

Olen tässä tehtävässä kokenut toki myös hetkiä, jotka ovat turhauttaneet ja harmittaneet, kun en olekaan pystynyt auttamaan niin paljon kuin olisin toivonut. Näinä hetkinä on minulle ollut tärkeää, että tilannetta on voinut käydä läpi kollegojen kanssa.  Kerran joku viisas kollega totesikin, että työsuojeluvaltuutetun tehtävä on vaikuttamista ilman varsinaista valtaa. Osaltaan tämä pitääkin paikkansa, sillä työsuojeluvastuu on aina työnantajalla. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on työntekijöiden ja työyhteisöjen konsultaation ohella nostaa yhteiseen keskusteluun epäkohtia sekä etsiä yhdessä työyhteisöjen ja johdon kanssa toimintatapoja, jotka puolestaan edistävät työhyvinvointia ja parantavat työympäristön turvallisuutta. Toimiva välitön yhteistoiminta on mielestäni työsuojelun perusta.

Tarvitaan asennetta, rohkeutta ja kuuntelua

Työsuojeluvaltuutetun omalla asenteella, motivaatiolla ja innostukselle on suuri merkitys asioiden eteenpäin viemisessä.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on suurelta osin yhteistoimintaa, joten verkostojen merkitys on suuri. Asioiden esille nostaminen ja eteenpäin saaminen on helpompaa, kun ylimmän johdonkin kanssa on hyvä yhteys. Hyvät vuorovaikutustaidot, halu tukea asiantuntevasti ja puolueettomasti kaikkia osapuolia on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Kaikkien osapuolien positiivinen työsuojeluasenne ja -tahto vie pitkälle!

Työn peruspilareihin kuuluu kattava ja toimiva työsuojeluorganisaatio. Hyvät ja selkeät rakenteet auttavat niin konkaria kuin vasta tehtävänsä aloittavaa työsuojeluvaltuutettua. Virallisten rakenteiden lisäksi on hyvä olla verkostoja, joissa voi esimerkiksi muiden työsuojelutoimijoiden kanssa kehitellä ja pallotella ideoita. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että työsuojeluorganisaatiota ja sen toimintatapaa tehdään tutuksi kaikille.

Työsuojeluvaltuutettu ja oman osaamisen ylläpitäminen

Työsuojeluvaltuutettu saa perehdytystä ja koulutusta tehtäväänsä muun muassa työnantajalta ja omalta järjestöltä. Koulutusta ilmaisista webinaareista muutamien päivien maksullisiin koulutuskokonaisuuksiin on myös saatavilta eri toimijoiden kautta. Eri toimijoiden koulutuksissa on moninaisten sisältöjen lisäksi hyvä mahdollisuus verkostoitua omien kuntarajojen ulkopuolella toimivien työsuojelutoimijoiden kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänkuvaan asiantuntijana kuuluu myös työsuojelutietouden jakaminen.  Tästä hyvänä esimerkkinä voin mainita Espoon kaupungin kasvatuksen ja opetuksen työsuojeluvaltuutetut, joihin myös itse kuulun. Suoritimme ensin itse Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti-koulutuksen ja siihen liittyvän kouluttajakoulutuksen. Tämän jälkeen koulutimme toimialueellamme työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa esimiehiä ja työntekijöitä. Materiaalia saimme muokata sen verran, että pääsimme esittelemään oman organisaatiomme työsuojelua ja -prosesseja. Koulutuksessa esittelemme esimerkiksi kaupunkimme omaa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun materiaalia. Koulutus on kerännyt kiitosta, niin koulutussisältöjen kuin meidän kouluttajien asiantuntemuksen osalta. Kouluttajana toimiminen on tullut myös minulle tutuksi näinä vuosina, jolloin olen tätä tehtävää hoitanut.

Olen toiminut kahdeksan vuotta Espoon kaupungissa muun muassa kasvatuksen ja opetuksen esimiesten työsuojeluvaltuutettuna ja joka päivä olen iloinen, että saan toimia tässä tärkeässä tehtävässä.

Niina Rantala

Työsuojeluvaltuutettu

Konsernihallinto ja Elinvoiman toimialue sekä

Kasvun ja oppimisen toimiala –  toimihenkilöt (esimiehet) ja

Hyvinvoinnin ja terveyden toimiala – toimihenkilöt (esimiehet)

Kamreerintie 5, PL 650, 02070 ESPOON KAUPUNKI

043 8254969 etunimi.sukunimi(at)espoo.fi

 

Tapahtumat

Yhdistyksemme