Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen ja tukeminen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (VASU2022) varhaiskasvatuksen todetaan olevan osa kulttuurisesti muuttuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Maahanmuuton yleistyessä tulee kiinnittää huomiota entistä tarkemmin vieras- ja monikielisten lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämiseen. Tutkimustenkin mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tarvitaan vieras- ja monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymisen monipuolista tukemista. Viimeisimpänä julkaistiin Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointi, jonka valmistelussa sain olla myös mukana.

Lapsen oma äidinkieli tai äidinkielet sekä suomen tai ruotsin oppiminen toisena kielenä rakentavat pohjaa toiminnalliselle kaksi- ja monikielisyydelle. Se, että suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti ja pedagogisesti suunniteltuna kielellisten taitojen ja valmiuksien osa-alueilla erilaisissa kasvatus- ja opetustilanteissa vaatii erityistä osaamista ja kiinnostusta kehittää omaa työtä. Uudistettuun varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2022) on vahvistettu myös ajatusta siitä, että lapsen kielen kehitykseen liittyvää suomen tai ruotsin kieleen tutustumista ja opettelua ei tule rinnastaa varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, vaan nähdä ne erillisinä asioina, joilla toki on myös yhteyksiä. Lapsi, joka ei ole altistunut riittävästi (noin kahden vuoden ajan) laadukkaalle suomen tai ruotsin kielelle tai hänellä on pulmia oman äidinkielen kehityksessä voi tarvita varhaiskasvatuksessa järjestettävää tukea.

Lapsilla tulee olla mahdollisuus monipuolisiin vuorovaikutustilanteisiin ja oppimisympäristöihin, jotka tukevat kielen kehitystä ja käyttöä. Osa lapsista tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja suomen tai ruotsin kieleen vasta aloittaessaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusta voidaankin pitää yhtenä tärkeimmistä niin lapsen kuin perheenkin kotoutumista edistävänä tahona. Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa kohdataan valtaväestöä, uusia kieliä, kulttuurisia ilmentymiä ja erilaisia tapoja toimia – sekä pedagogisesti että yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltajan kanssa käydään läpi varhaiskasvatuksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä sekä keskustellaan perheen kielellisestä ympäristöstä, monikielisten ja -kulttuuristen identiteettien muodostumisesta sekä äidinkielen tai -kielten kehityksen vaiheista ja merkityksestä. On hyvä keskustella myös kielivalinnoista, minkä kieliseen esiopetukseen ja kouluun huoltaja on ajatellut lapsen osallistuvan myöhemmin. Usein näissä lapsen varhaiskasvatukseen liittyvissä keskusteluissa tarvitaan tulkkia, rohkeaa sensitiivisyyttä ja aikaa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee sopivasti uteliaisuutta ja ymmärrystä tukeakseen maahanmuuttajataustaista lasta sopivasti uteliaisuutta ja ymmärrystä, mutta myös taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta sekä kykyä asettua toisen asemaan. Henkilöstö tarvitsee myös halua kartoittaa tietojaan ja ammatillista osaamista. Varhaiskasvatuksessa tulisi paikallisesti keskustella ja sopia toimintatavat moni- ja vieraskielisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamisessa sekä siitä, miten kielen kehitystä edistetään tavoitteellisesti ja pedagogisesti. Onneksi osassa kuntia työskentelee tähän erikoistuneita konsultoivia varhaiskasvatuksen opettajia.

Moni- ja vieraskielisen perheen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanteet saattavat tuntua aluksi haastavilta. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuorovaikutukseen keskittyminen ja siihen käytetty aika kantavat lopulta hedelmää. Yhteisen kommunikointitavan löytyessä, se helpottaa myös luottamuksen muodostumista ja yhteistyön tekemistä huoltajan ja varhaiskasvatuksen välillä. Vuorovaikutus ja yhteistyö on koko työyhteisön vastuulla.

Mikä kehittämisverkosto Reimari?

Opetushallituksen verkostojen avulla edistetään ja tuetaan varhaiskasvatuksen kansallista kehittämistä lainsäädännön ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaisesti. Tavoitteena on luoda kehittämiselle yhtenäiset rakenteet niin kansallisesti kuin paikallisesti, lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen toimijoiden kehittämisosaamista sekä kannustaa tavoitteelliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Verkostojen avulla edistetään yhdessä oppimista sekä hyvien käytäntöjen jakamista alueellisesti ja kansallisesti. Esi- ja perusopetuksen sisarverkosto Poijun ja varhaiskasvatuksen Loisto-Tindra-verkostot tekevät Reimarin kanssa tiivistä yhteistyötä.

Valtakunnallinen Opetushallituksen kehittämisverkosto Reimari perustettiin vuonna 2017 varhaiskasvatuksen toimijoilta tulleiden toiveiden perusteella. Kehittämisverkostomme toimii varhaiskasvatuksen toimijoiden tukena kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Reimarin tavoitteena on vahvistaa kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimista varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa. Kehittämisverkoston avulla tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten toisen kielen oppimiseen liittyvää kielitietoista opetusta ja kasvatusta. Lisäksi Reimarin tavoitteina on edistää kansallisesti ja paikallisesti tehtävää yhteistyötä, verkostoitumista ja tiedonkulkua. Kehittämisverkostossa jaetaan osaamista ja hyviä käytäntöjä.

Reimarin koordinaattorit ja toimintavat

Kehittämisverkosto Reimarissa on eri puolilta Suomea noin 65 varhaiskasvatuksen järjestäjää tai yksityistä palvelun tuottajaa suomenkieliseltä ja ruotsinkielisestä puolelta. Useasta kunnasta on nimettynä koordinaattori sekä 1-2 varakoordinaattoria, jolloin tiedon kulku mahdollistuu useamman osallistujan kautta omaan työyhteisöön. Koordinaattoreita on yhteensä noin 100. Lisäksi Reimarissa on mukana edustus myös Kuntaliitosta, VOL:sta, AVI:sta ja Oman äidinkielen opettajat ry:stä.

Koordinaattoreiden yleisimpiä nimikkeitä ovat: varhaiskasvatuksen opettaja, kieli- ja kulttuurikoordinaattori, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodin johtaja, suunnittelija, varhaiskasvatuksen/esiopetuksen S2-opettaja, pedagoginen asiantuntija, palvelupäällikkö, lärare inom SMÅ som språkstöd ja integrationskoordinator.

Monessa niin sanotussa Reimari-kunnassa on sovittu erilaisia rakenteita ja yhteisiä toimintatapoja esimerkiksi siitä miten tietoa tapaamisten annista levitetään. Ilahduttavasti tässä on huomioitu myös kunnan alueella toimivia yksityisiä palvelun tuottajia.

Toimintaperiaatteisiimme kuuluu, että kaikki koordinaattorit ja kaikki varakoordinaattorit ovat aina tervetulleita mukaan verkostotapaamisiimme. Viimeisten kahden vuoden aikana verkostotapaamiset ovat siirtyneet etätapaamisiksi. Aikaisemmin Reimarin tapaamiset pidettiin aina Helsingissä ja lähes aina Opetushallituksen tiloissa, joten olemme ottaneet myös ison digiloikan verkoston toimintatavoissa.

Yhteisenä työskentelyalustana meillä on ollut keväästä 2021 alkaen vuorovaikutteinen HowSpace-alusta, jonne pääsee vain verkostojen jäsenet. Halusimme kollegani opetusneuvos Katri Kuukan kanssa luoda yhteisen alustan Poiju- ja Reimari -kehittämisverkostoille, koska meillä on paljon esimerkiksi siirtymävaiheisiin liittyviä yhteisiä asioita. Sen lisäksi molemmilla verkostoilla on omat suljetut Facebook–ryhmät, johon voivat liittyä kaikki näiden verkostojen teemoista kiinnostunut varhaiskasvatuksen henkilöstö, johtajat ja asiantuntijat.

Reimari-verkosto on saanut näiden vuosien aikana olla monenlaisessa kehittämisessä mukana. Asioita on lähdetty yhteisesti pohtimaan ja kehittämään muun muassa Turun yliopiston kanssa. Yhtenä esimerkkinä on huikea KieliPeda-työväline, johon idea tuli reimarilaisilta – ja taisipa se olla vielä verkostomme ihan ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessamme Opetushallituksen viidennen kerroksen Plazalla. Moni reimarilainen osallistui myös työvälineen pilotointiin ja nyt työväline on käytössä kymmenissä kunnissa. Materiaalia on viety jopa Wilmaan. Materiaali on saamassa myös jatkohankkeena Opetushallituksen rahoituksella kehitystyön alla olevan KiVe-työvälineen.

Olen itsekin työskennellyt aiemmassa työelämässäni konsultoivana varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettajana. Reimarin teemat moninaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat siksikin erityisen tärkeitä ja lähellä sydäntäni. Moni- ja vieraskielisissä lapsissa ja perheissä on valtava voimavara ja osaamista, joka tulisi tunnistaa ja tunnustaa. Tämän päivän Suomi on moninainen, moniääninen ja monikielinen. Tätä viestiä haluamme viedä Opetushallituksessa ja Reimarissa eteenpäin.

Kati Costiander

Opetusneuvos, KM

Opetushallitus

Kati Costiander työskentelee opetusneuvoksena Opetushallituksessa ja on yksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kirjoittajista. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kiinnostuit Reimari-verkostosta. 

kati.costiander@oph.fi tai varhaiskasvatus@oph.fi

Lue lisää:

• Reimari – varhaiskasvatuksen kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kehittämisverkosto
• https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/reimari-varhaiskasvatuksen-kielellisen-ja-kulttuurisen-moninaisuuden
• Maahanmuuttotaustaiset oppijat https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/maahanmuuttotaustaiset-oppijat
• Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. KieliPeda-työväline https://www.finna.fi/L1Record/aoe.691
• Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus, Turun yliopisto https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kasvatustieteiden-tiedekunta/opettajankoulutuslaitos/kieli-ja-kulttuuritietoinen-opetus