Ohita navigaatio

Laadukkaalla osaamisen johtamisella on myönteisiä työhyvinvoinnin seurauksia

Oppivaa ja ammatillisesti osaavaa henkilöstöä pidetään varhaiskasvatuksen keskeisenä laatutekijänä (mm. Karila ym., 2017; Vlasov ym., 2018). Tämän vuoksi päiväkodin johtajan tulee osata mahdollistaa henkilöstön jatkuva oppiminen (OKM, 2021).

Tutkin omassa tuoreessa pro gradu -tutkimuksessani varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia osaamisen johtamisen yhteydestä koettuun työhyvinvointiin. Osaamisen johtamisella tarkoitan kaikkea sitä toimintaa, minkä avulla varhaiskasvatuksen opettajan osaamista kehitetään, uudistetaan, vaalitaan ja hankitaan (Viitala, 2013). Työhyvinvoinnin käsitän puolestaan vahvasti subjektiivisena kokemuksena, joka syntyy työn arjessa, ja sitä lisää muun muassa tarvittava ammattitaito sekä hyvä ja motivoiva johtaminen (sosiaali- ja terveysministeriö, 2021). Tutkimukseni tarkoituksena oli ymmärtää sitä, millainen osaamisen johtaminen lisää koettua työhyvinvointia. Tutkimukseeni haastattelin kahdeksaa varhaiskasvatuksen opettajaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksissa osaamisen johtaminen ilmenee hyvin moninaisena ilmiönä, ja sen toteutumistapa ja laatu vaikuttavat merkittävällä tavalla opettajien työhyvinvointiin. Laadukas osaamisen johtaminen lisää varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia. Arvostava, vuorovaikutteinen, oikeudenmukainen ja arjessa läsnä oleva johtaminen koettiin tutkimuksessani vaikuttavan työhyvinvointiin positiivisella tavalla. Se, millaiseksi osaamisen johtamisen laatu koetaan, on suurelta osin kiinni siitä, miten johtaja onnistuu mahdollistamaan osaamisen kehittämisen sekä opettajan oman näköisen työn toteuttamisen sekä miten hän tuntee opettajat, lapsiryhmät ja arjen. Yhdeksi tärkeäksi osaamisen johtamisen tehtäväksi koettiin se, että varhaiskasvatuksen opettajien tehtävänkuvat ovat selkeät, ja johtaja tukee opettajia heidän ydintehtävänsä toteuttamisessa.

Arjessa läsnä oleva johtajuus ja arjessa tapahtuva osaamisen johtaminen nähtiin työhyvinvoinnille hyvin merkittävänä. Osassa kokemuksia johtajan läsnäolo näyttäytyy kuitenkin huolestuttavan vähäisenä. Osaamisen johtamiselle ei tahdo löytyä tilaa, jolloin tärkeä osa johtajan työtä jää tekemättä, tai ainakin sen laatu kärsii. Laadultaan heikko osaamisen johtaminen vaikuttaa suoraan varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointiin heikentävästi. Tämä puolestaan saattaa lisätä kustannuksia sairaspoissaolojen muodossa sekä vähentää työn veto- ja pitovoimaisuutta.

Tutkimukseni tulosten valossa voidaan väittää, että panostamalla osaamisen johtamiseen työyhteisössä saavutetaan niin osaamiselle kuin työhyvinvoinnillekin asetettuja tavoitteita. Työhyvinvoinnin tukemiseen ei tarvita suuria määriä määrärahoja, vaan paremminkin kehittämistä, oppimista ja osaamista edistäviä arjen käytäntöjä. Osaamisen johtaminen olisikin tärkeä mieltää myös osaksi strategista työhyvinvoinnin johtamista, jossa vahva ammatillisuus ja osaaminen katsotaan edesauttavan positiivisen työhyvinvoinnin kokemusta.

Salla Paasovaara-Pösö

varhaiskasvatuksen opettaja, KM

 

Lähteet:

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017-2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkodin henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle10024/80221/okm30.pdf

OKM. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021-2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2

Paasovaara-Pösö, S. (2021). Osaamisen johtamisen yhteys työhyvinvointiin. Fenomenologinen tutkimus varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista. Tampereen yliopisto.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021). Verkkosivut. https://stm.fi/tyohyvinvointi

Viitala, R. (2013). Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. 4. uudistettu painos. Edita Publishing Oy.

Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuja 24:2018. https://karvi.fi/app/upploads/2018/10/KARVI_vaka_laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset.pdf