Maisteriharjoittelu VOL:lla – Asiantuntijuuden jäljillä

Opiskelen Helsingin yliopistolla varhaiskasvatuksen maisteriopinnoissa ja olen ammatiltani varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Oma osaamiseni on siis rakentunut toisenlaisissa tehtävissä, kuin mitä lähdin maisteriharjoittelultani tavoittelemaan. Aloitinkin maisteriharjoittelun Varhaiskasvatuksen opettajien liitolla (VOL) ajatuksella, että täällä pääsen tarkastelemaan varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta eri näkökulmasta, kuin kentällä työskentelevänä opettajana.

Havaintoja asiantuntijuudesta

Harjoitteluni aikana huomasin kolme tärkeää asiantuntijatyön kulmakiveä. Yhteistyötaidot, viestintätaidot ja avoin keskustelukulttuuri. Vaikka asiantuntijatyö VOL:lla näyttäytyy erilaisena, kuin varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuus, vaaditaan molemmissa kuitenkin samankaltaisia taitoja.

Varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuus rakentuu yhteistyölle oman tiimin, huoltajien, moniammatillisten verkostojen sekä koko työyhteisön parissa. Yhtä lailla harjoittelujakso VOL:lla sisälsi erilaisten työryhmien ja yhteistyöverkostojen tapaamisia. Paikallisyhdistysten aktiivijäsenten työpanos näyttäytyi merkittävänä liiton toiminnalle, heidän muodostaessa VOL:n hallituksen, valtuuston sekä työryhmät. Olikin ilo huomata, että liitto koostuu varhaiskasvatukselle ja varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvonnalle sitoutuneista ihmisistä.

VOL:n toiminnan moniulotteisuus konkretisoitui kirjallisten tehtävien kautta, joita työstin harjoitteluni aikana. Järjestötyön ytimeen pääsin analysoidessani VOL:n tekemää kyselyä OAJ:n paikallisyhdistysten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen edunvalvonnasta. OAJ:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä sain esimakua puolestaan osallistumalla OAJ:n tuottaman varhaiskasvatuksen visiotyöskentelyn vastausten raportoimiseen. Monipuoliset kirjalliset tehtävät tarjosivat sopivaa haastetta viestintätaitojen harjoittelulle, mutta suullisen viestinnän tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. Huomasinkin, että keskustelut työryhmissä ja tavoitteellinen työskentely vaativat jokaiselta osallistujalta aloitteellisuutta tuoda omaa osaamista esille sekä kykyä perustella näkemyksiään.

Kupilan väitöstutkimuksessa (2007) varhaiskasvatuksen asiantuntijuus rakentuu sosiaalisen reflektion kautta. Päivittäiset keskustelut harjoittelun ohjaajani sekä muun VOL:n toimiston kanssa toivat uusia näkökulmia varhaiskasvatustyöhön ja omaan opettajuuteeni. Pääsin sisälle varhaiskasvatuksen historiaan ja nykytilaan juuri näiden keskustelujen kautta. Harjoittelujaksoni aikana keskusteluun nousi erityisesti uuden hallitusohjelman kirjaukset varhaiskasvatusyksiköiden johtajien kelpoisuuksista ja vakaopettajien koulutuspaikkamääristä. Alan veto- ja pitovoiman haasteet olivat säännöllisesti esillä työryhmätyöskentelyissä. Varhaiskasvatusmessuilla puolestaan oli ilo tavata runsas määrä kollegoja, mutta samalla oli kuultavissa huolestunutta puhetta muun muassa varhaiskasvatuksen opettajien palkkauksesta ja SAK- ajan toteutumisesta. Lisäksi VOL:n paikallisyhdistyskyselyn tulokset antoivat osviittaa siihen, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen edunvalvonta saattaa jäädä osassa yhdistyksistä muiden opetusalojen jalkoihin. Näiden aiheiden ympärille tuntui kietoutuvan myös VOL:n asiantuntijatyön ydin; varhaiskasvatuksen arvostuksen nostaminen.

Lopuksi

Asiantuntijatyö VOL:lla kytkeytyy varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen asiantuntijuuden näkyväksi tekemiseen. Molempia asiantuntijarooleja tarvitaan, jotta varhaiskasvatuksella olisi tulevaisuudessa vahva yhteiskunnallinen arvostus, ja jotta lapsen oikeus laadukkaaseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen toteutuisi. Ennen kaikkea olen harjoittelujaksoni päätteeksi entistä vakuuttuneempi Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenyyden tärkeydestä. Oma ammatillinen-identiteettini on vahvistunut harjoittelun aikana ja koen ylpeyttä kuulumisesta ammattiryhmään, jotka vahvalla pedagogisella osaamisellaan edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Kokemusta rikkaampana jatkan matkaani varhaiskasvatuksen parissa ja opintojeni loppuunsaattamisessa, kiittäen VOL:n toimistoa mukaan ottamisesta, kannustamisesta ja vahvasta mallista, miten omalla osaamisella vaikutetaan ja saadaan aikaan muutosta.

Anna Repo

Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Espoo

Lähteet: Kupila, P. (2007). Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus rakentuu yksilöllisesti ja sosiaalisesti. Varhaiskasvatus tänään. Suomen Varhaiskasvatus ry:n verkkolehti (7/2007). S. 1-11. Haettu 12.10.2023. https://eceaf.org/wp-content/uploads/2014/03/2007-1-Kupila.pdf