Rakenteluleikki kestää aikaa- kestävä kehitys osana lasten rakenteluleikkiä

Friedrich Fröbel (1782–1852) on kehittänyt aikanaan lastentarha-aatteen ja vaikuttanut voimakkaasti varhaislapsuuden arvostukseen ja leikin merkitykseen oppimiselle. Fröbelin voidaan ajatella olevan myös suomalaisen varhaiskasvatuksen kantaisä. Fröbel oli oman aikansa erikoisuus, joka korosti leikin merkitystä lapsen oppimiselle ja ymmärsi leikin olevan lapsen luontainen tapa tutkia ja olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Fröbel kehitti osaksi leikkipedagogiikkaansa niin sanotut Fröbelin palikat eli kuusi erilaista leikkilahjaa, jotka muodostavat loogisesti etenevän rakennuspalikoiden sarjan. Fröbel oli hyvin kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä ja näki rakenteluleikissä yhtymäkohdan matemaattisen ja luonnontieteellisen ajattelun sekä lasten kokemusmaailman välillä.

Leikki on yksi tärkein opetuksen menetelmä varhaiskasvatuksessa. Leikkiä perustellaan monesti myös vanhemmille niin, että lapsi oppii leikissä. Tämä on täysin totta, mutta leikki ei ole kuitenkaan vain tapa opettaa. Leikki on lapsen tapa olla osana ympäristöään. Voidaan ajatella, että niin kuin lapsuudella, myös leikillä on itseisarvo. Leikki on paitsi oppimisen menetelmä myös opetuksen tavoite ja sisältö jo itsessään.

Rakentelu kestää aikaa

Rakentelu on ollut osa varhaiskasvatusta jo lastentarhan alkuajoilta lähtien. Rakentelua toteutettiin osana viikoittaista suunniteltua toimintaa. Silloisia keskusaiheita käsiteltiin monin fröbeliläisin työtavoin, joista yksi oli rakentelu. Nykyisin keskusaiheen käsitettä vastaa teema tai ilmiö, jota lapsiryhmän kanssa käsitellään. Rakentelun rooli on kuitenkin muuttunut ajan saatossa. Rakentelu mainitaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) osana oppimisen alueita ilmaisun monissa muodoissa ja tutkin ja toimin ympäristössäni. Rakentelu on menetelmä matemaattisen ajattelun ja teknologiakasvatuksen yhteydessä. Rakentelu ei kuitenkaan ole samalla tavalla nähtävissä osana ohjattua toimintaa vaan usein saatavilla omaehtoisen leikin aikana.

Rakentelu on loistava tapa kehittää lapsen matemaattista ajattelua ja kuten jo Fröbel aikanaan ymmärsi se koskettaa lapsen kokemusmaailmaa ja innostaa lasta havainnoimaan muotoja ja niiden suhdetta toisiinsa yrityksen ja erehdyksen kautta. Näinkin yksinkertaisen oivalluksen jälkeen olen löytänyt rakentelun osaksi myös ohjattua toimintaa. Esimerkiksi metsä-ilmiöviikolla rakensimme palikoilla eläinten koteja ja leikkiä rikastin pienillä eläimillä ja luonnon materiaaleilla.

Opettajan rooli rakentelussa

Opettajan rooli rakenteluleikissä on tärkeä. Rikas rakenteluleikki ei tule varhaiskasvatukseen vahingossa vaan vaatii aktiivista työtä sen eteen. Opettajan rooli rakenteluleikin mahdollistajana on keskeinen. Sensitiivinen opettaja havainnoi, tukee ja rikastaa rakenteluleikkiä ja näin tukee myös lasten oppimista.

Tarkoituksenmukaista olisi sopivan rakentelusarjan valinta niin, että rakentelumateriaalia riittää vähintään muutaman lapsen yhteis- tai rinnakkaisleikkiä varten. Runsas materiaalitarjonta tukee rakenteluleikkiin sitoutumista. Pienten lasten kehityksessä tulee ottaa huomioon hieno- ja karkeamotoriikan kehitys. Mitä nuorempi leikkijä on kyseessä sitä tukevampaa materiaalin tulisi olla. Tärkeää on pohtia myös monipuolisuutta. Legot ja muut suositut rakentelusarjat ovat erittäin käyttökelpoisia, mutta kaipaavat rinnalleen myös muita rakenteluvälineitä (Helenius & Lummelahti 2013.)

Rakenteluleikissä oikeaan aikaan kommentoiminen, kysyminen ja ehdottaminen ei ole aina ongelmatonta. Opettajan sensitiivisyys ja herkkyys leikkiä kohtaan tukee leikkiä eteenpäin. Opettaja voi toimia leikissä ikäänkuin ankkurina lapselle. kommentoiden, kysyen ja ehdottaen oikea-aikaisesti leikin sisältöjä, kuitenkin säilyttäen lapsen oman ilmaisunvapauden leikissä (Bruce 2011.)

Rakentelun kautta lapsi tutkii ympäristöään ja oppii paljon uusia taitoja. Rakentelusarjat ovat monikäyttöisiä sekä uudelleen purettavia ja kasattavia. Rakentelun kautta lapsi oppii myös korjaamaan rikkoutuneita tavaroita ja näin pääsee lapsen tasoisesti osallistumaan kestävän elämäntavan rakentamiseen. Puiset rakentelupalikat ovat myös itsessään kestäviä. Ne kestävät leikissä vuodesta toiseen. Rakentelupalikoilla on leikitty kautta vuosisatojen ja ne ovat olleet osa myös suomalaista varhaiskasvatusta Fröbelin pedagogiikan muodossa jo yli sata vuotta sitten. Rakenteluleikki kohtaa lapsen kokemusmaailman uudestaan ja uudestaan.

Kestävän leikin määritelmä Leikkipäivä-verkkosivuston mukaan:

• kaikenikäisten oikeus– leikissä huomioidaan lapset, nuoret ja aikuiset
• ylisukupolvista – leikkiin kuuluvat läsnäolo ja vuorovaikutus eri-ikäisten kesken
• yhdenvertaista– leikissä toteutuvat osallisuus, esteettömyys ja saavutettavuus
• yhteisöllistä– leikki rakentuu yhdessäolosta, yhdessä tekemisestä ja välittämisestä
• ympäristöystävällistä – leikissä toteutuu eettisyys, ekologisuus ja taloudellisuus
• pitkäikäistä– leikkiin voi palata, sitä voi jatkaa, kaikilla on leikkirauha.

Roosa Tilles, varhaiskasvatuksen opettaja

Tilles on varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija (HY) ja kirjoittaa pro gradu-tutkielmaa Fröbelin leikkilahjoista. Hänen tavoitteenaan on kuvata rakenteluleikin roolia lastentarhan alkuaikoina ja pohtia mitä annettavaa rakenteluleikillä ja Föbelin leikkilahjoilla on tämän päivän varhaiskasvatukselle.

LÄHTEET

Bruce, T. (2011). Cultivating Creativity for Babies, Toddlers and Young Children. Abingdon: Hodder Education.

Helenius, A. & Lummelahti, L. (2013). Leikin käsikirja. Jyväskylä: Ps-kustannus.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto on mukana Leikkipäivä-verkostossa, joka viestii vuotuisesta valtakunnallisesta Leikkipäivästä sekä innostaa ja aktivoi kaikenikäisiä ihmisiä mukaan yhteiseen iloon.

Leikkipäivä 2022 – Leikkipäivä (leikkipaiva.fi)