Enemmän kuin päiväkoti

Viime kesänä valmistunut Kortepohjan päiväkotikoulu Jyväskylässä on ­kaupunginosan sydän. Se on kokonainen lapsiperheiden palvelujen keidas.

Kortetalo on massiivinen monitoimitalo, joka kätkee sisäänsä päiväkodin lisäksi muun muassa alakoulun ja lähikirjaston. Tarjolla on myös iltapäivätoimintaa pienille koululaisille sekä oppilashuollon ja lastenneuvolan palveluja. Oikeastaan se onkin nykyaikainen kylätalo.

Aamulla paikalla on jo satoja lapsia. On hämmästyttävää, ettei hälinää tai kaikuja kuulu lainkaan. Akustiikka on suunniteltu huolella ja äänieristykseen eri tilojen välillä panostettu.

”Se on työhyvinvointia, jota tulisi arvostaa enemmän. Edes ruokalassa melutaso ei nouse. Joka päivä hymyilyttää tulla töihin”, sanoo päiväkodin johtaja Timo Korhonen.

Sama lempeä äänimaailma saattelee henkilökunnan tiloihin. Iso olohuone huokuu rauhaa ja viihtyisyyttä: on pehmeitä pastellivärejä, hentoa harmaata, viherseinää, sohva ja nojatuoleja. Keskittymistä vaativia töitä varten on erillisiä pieniä huoneita. Henkilökunnan työryhmä osallistui sisustuksen suunnitteluun.

Englanti rikastaa opetusta

Esiopetusryhmä Myrskyt seuraa varhaiskasvatuksen opettaja Ulla Iso-Aholaa ja hänen työpariaan, varhaiskasvatuksen opettaja Kaisa Loikalaa lasiseinäiseen ryhmätilaan.

Lapset asettuvat aamupiiriin. Iso-Aholan johdolla aloitetaan aamulaulu: ”Hello, good morning my dear friends…”

Päiväkodissa toteutetaan sisällön ja kielen yhdistävää Content and Language Integrated Learning – opetusta (CLIL). Se tarkoittaa, että opetusta rikastetaan toisella kielellä, joka on täällä englanti. 4–6 -vuotiaat tutustuvat kieleen arjen tilanteiden, leikkien ja laulujen kautta. Välillä laulut ovat vanhoja tuttuja, välillä itse keksittyjä. Myös teemat, kuten tunteiden nimeäminen, sopivat hyvin CLIL:iin.

Aamulaulun jälkeen Loikala nostaa esiin taulun, johon on kiinnitetty erivärisiä, numeroituja kultakaloja. Lukusanat kerrataan englanniksi ja samalla harjoitellaan yhteen- ja kertolaskua. Sen jälkeen seuraa hykerryttävä yllätys: lapset pääsevät rakentamaan linnaa!

”Miten saisimme rakennettua linnan, castle? Pidettäisiinkö suunnittelupalaveri?” Iso-Ahola kysyy.

Seuraavaksi perustetaan lipunsuunnitteluryhmä ja linnanrakennusryhmä. Neuvottelut lasten ­välillä sujuvat jouhevasti, opettajien avustuksella.

”Näistä papereista voi valita lipun värin, colours for the flag ja täällä on tusseja, felt pen.”

Linna alkaa nousta pehmopalikoista. Lippuryhmä kuuntelee välillä myös rakentajien toiveita ja saa siitä kehut. Juhlahetki koittaa, kun Nora, 6, saa kantaa lipun valmiiseen linnaan. Lauletaan ”Ystävyyden talo” – laulu. Loppuajan saa leikkiä vapaasti.

Esiopetuksesta kouluun pehmeästi

On aika lähteä ulkoilemaan. Pyry (6), Kaius (6) ja Jooa (7) jäävät kuitenkin oppaiksi, kun suuntaamme yhdessä Timo Korhosen kanssa tutustumiskierrokselle taloon.

Suurin osa päiväkotikoulun 5-vuotiaista osallistuu kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun. Koulun oppimismaailmat löytyvät saman käytävän varrelta, joten tilat ovat jo tuttuja – samoin kuin iso osa aikuisista.

”Lapset voivat liikkua ryhmien välillä taitojensa mukaan. Ajatuksena on, että oikein taitava eskarilainen voi mennä ensimmäiselle luokalle tekemään matematiikan juttuja, vastaavasti ykkösluokkalainen, joka kaipaa enemmän leikkiä, voi tulla eskarin puolelle”, sanoo Korhonen.

Englanninkielisellä ensimmäisellä luokalla englannin osuus kasvaa kuuteenkymmenen prosenttiin.

Pojat kiipeilevät seinille, luvan kanssa. Seinillä on kiipeilyotteita, puolapuita sekä koripallokori. Näin kannustetaan liikkumaan.

Oppimisympäristöt ovat muunneltavia ja monikäyttöisiä. Kalusteiden alla on pyörät. Tiloissa on seinille nostettavia taittopöytiä. Pienten lepotilasta saadaan liikuntasali, kun sängyt nostetaan seinille ja katon kiskoja pitkin voi vetää renkaat esiin.

Matkan varrella, käytävän seinillä on Lotta Mattilan kosketeltavaa taidetta: yläkerrassa Suomen eläimiä talvimaisemassa, alakerrassa kesämaisemassa. Yläkerta on 5-8-vuotiaiden ­oppimismaailmaa, alakerrasta löytyvät pienten, 1–4 -vuotiaiden tilat. He osaavat suunnistaa tänne taideteoksen avulla, esimerkiksi ”käänny ketun kohdalta omaan ryhmään”.

Yhteisten tilojen etuja

Julkinen lähikirjasto on alakerrassa: siellä voi vierailla lapsiryhmän kanssa lainaamassa kirjoja tai tulla satutunnille Satuluolaan. Yhteistyö kirjaston kanssa ei voisi olla matalamman kynnyksen takana.

Iso liikuntasali näyttämöineen on poikien suosikkitila: siellä voi pelata vaikka koripalloa.

Musiikin oppimismaailma Kamari on koko päiväkotikoulun yhteinen. Seinällä on rivissä kanteleita, värikkäitä ukulelejä ja erilaisia rumpuja. Huoneen perällä kokonainen oikea rumpusetti symbaaleineen.

”Välinekattaus on huikea verrattuna normipäiväkotiin”, kehuu Korhonen.

Päiväkodin kaikki paikat ovat tällä hetkellä täynnä. Koulun englanninkielisille luokille haetaan kielitestin kautta.

”Vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun lapsi saa saman katon alta lähes kaikki lapsuudessaan tarvitsemansa palvelut. Siksi he ovat tulleet innolla mukaan myös vanhempaintoimintaan”, sanoo Korhonen.

Varhaiskasvatuksen opettajille tämä on houkutteleva työympäristö: pidempiin sijaisuuksiin ja avoimiin tehtäviin tulee hyvin hakemuksia. Korhosen mukaan kilpailu pätevistä opettajista ja lastenhoitajista on Jyväskylässäkin kovaa.

Käymme pihalla hyvästelemässä ryhmän. Kouluikäisten piha-alue jatkuu metsään, lähiliikuntapaikkaan, jossa on seikkailupuistomainen alue. Se on vielä kesken, mutta valmistuu kesällä.

Esiopetuksen ryhmät suuntaavat ulkoilun jälkeen syömään ja sitten satuhetken syliin lepäilemään, jonka jälkeen esiopetuspäivä päättyykin.

teksti tuija siljamäki kuvat kristiina kontoniemi

Artikkeli on julkaistu VOL-lehdessä 1/23.