Ennakoi, älä reagoi

Varhaiskasvatuksen opettaja Iina Kulmala painottaa työssään vahvaa pedagogista suunnitelmallisuutta, johon uusi toimintakausi nojaa.

Heiniemen kaksiryhmäisessä päiväkodissa on kova tohina ennen uuden toimintakauden aloittamista elokuussa. Iina Kulmala luo yhdessä tiiminsä kahden lastenhoitajan kanssa miljöön, jonne lasten on turvallista tulla.

“Järjestämme lapsille muun muassa omat nimikoidut ruokailupaikat, eteispaikat, lokerot, sängyt ja potat”, Kulmala listaa.

Hän kertoo, että varsinkin toimintakauden alussa panostetaan ryhmäytymiseen ja jokaisen lapsen turvalliseen varhaiskasvatuksen aloitukseen sekä kesälomalta paluuseen.

“Leikki- ja toimintaympäristöjä muokkaamme lasten ikätason- sekä kiinnostuksenkohteiden mukaisesti, yhdessä lasten kanssa.”

Iina Kulmala valmistui varhaiskasvatuksen opettajaksi Itä-Suomen yliopistosta, Joensuun kampukselta vuonna 2020. Hän on työskennellyt valmistumisestaan lähtien espoolaisen Heiniemen päiväkodin Piiparit-ryhmässä, jossa on 12 alle kolmevuotiasta lasta.

Kulmala toimii nyt toista vuotta varajohtajana kaksiryhmäisessä Heiniemen päiväkodissa sekä kuusiryhmäisessä Auroran päiväkodissa.

Hän iloitsee siitä, että saa työskennellä pienessä päiväkodissa. Piiparit ryhmän lisäksi Heiniemen päiväkodissa on kolme-viisivuotiaiden Puuhiset ryhmä, jossa on 21 lasta.

“Tässä on oppinut tuntemaan nopeasti kaikkien lasten vanhemmat, jolloin kommunikointi heidän kanssaan on helppoa.”

Arjen tukena tiimisopimukset sekä pikaperehdytyskansiot

Syyskauden alussa täytetään jokaisessa tiimissä tiimisopimukset, jonka sisältämiin asioihin jokainen tiimin jäsen sitoutuu.

“Sopimukseen kirjataan muun muassa tiimin pelisäännöt, tavoitteet alkavalle toimintakaudelle, tiimin vahvuudet sekä tiiminjäsenten työn- ja vastuunjako.”

Tiimisopimus kulkee arjessa mukana ja sen sisältämiä asioita arvioidaan säännöllisesti.

“Joulun jälkeen, kevätkautta aloittaessa käymme sopimuksen uudelleen perusteellisemmin läpi, jotta jokaisella työntekijällä on kirkkaana mielessä, mitä olemme yhteisesti kirjanneet ja sopineet. Katsomme missä olemme onnistuneet ja mitkä asiat vaativat vielä muutoksia.”

Syyskauden alussa Iina Kulmalan johtamassa tiimissä laaditaan myös sijaisille ja opiskelijoille pikaperehdytyskansio, josta löytyvät poistumis- ja turvallisuusasioiden lisäksi ryhmän arjen käytännöt sekä tärkeimmät perustiedot lapsista.

“Lasten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat tietenkin ensisijaisen tärkeitä. Opiskelijat ja sijaiset saavat kansion avulla pikaperehdytyksen ja sen myötä heidän on luontevaa työskennellä ryhmässämme.”

Kaikessa työssään Kulmala haluaa painottaa ennakointia ja suunnitelmallisuutta.

“Varautumalla mitä erilaisimpiin arjen tilanteisiin, pystytään välttämään kaaostilanteita.”

Vasuprosessi elää arjessa mukana

Iina Kulmala painottaa lapsen vasuprosessin tuntemista.

“On syytä miettiä tarkkaan, mitä mihinkin suunnitelman kohtaan pitää kirjata ja miksi. Lapsen mielenkiinnonkohteiden, kehittymisen ja tarpeiden havainnointi onnistuu vain olemalla arjessa aidosti läsnä.”

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan muun muassa lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja niiden huomiointi.

“Lisäksi etenkin pienten ryhmässä on tärkeää kirjata muut huomiot -osioon asiat, jotka liittyvät lepoon, ruokailuun, pukemiseen ja wc-käyntiin. Edellä mainittujen pohjalta laaditaan ja kirjataan tavoitteet henkilöstön pedagogiselle toiminnalle sekä menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Olennaista on kirjata tavoitteet lapsen kasvatukselle, opetukselle ja hoidolle.  Jotta pystymme ne kirjaamaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, meidän pitää olla arjessa läsnä, mennä mukaan esimerkiksi lapsen leikkeihin ja huomioida lapsen aloitteet, jotka voivat olla etenkin pienten ryhmässä vielä sanattomia.”

Kulmala painottaa sitä, että vasujen tulee olla koko ajan mukana arjessa.

“Ne eivät saa unohtua kaappiin. Vasut ovat kuitenkin vahva osa meidän arkeamme ja toimintaamme ohjaavia asiakirjoja.”

Vanhemmat vahvasti vasussa mukana

Heiniemen päiväkodissa pyritään pitämään yllä avointa vuorovaikutuskulttuuria lasten vanhempien kanssa.

“Perheitä on osallistettu kirjoittamalla omia toiveitaan ryhmämme Vasu-seinälle, esimerkiksi minkälaista kohtaamista ja huomiointia he toivovat tuonti- ja hakutilanteisiin, tai minkälaisia asioita tai teemoja heidän lapsensa toivoo ohjatuille toiminnoille. Yhteisellä vasuseinällä on yhdistettynä työntekijöiden, lasten sekä huoltajien kädenjälki. Vasu-seinä täydentyy jatkuvasti toimintakauden myötä.”

Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää, muulloinkin kuin yksi tai kaksi kertaa vuodessa pidetyissä vasukeskusteluissa.

“Tuonti- ja hakutilanteet ovat tärkeitä kohtaamistilanteita. Aamuisin meidän ryhmämme eteiseen saa tulla yksi perhe kerrallaan, sillä huoltajilla on voitava olla mahdollisuus pieneen henkilökohtaiseen kuulumistenvaihtoon ja huoltajat voivat esimerkiksi kertoa, missä asioissa he mahdollisesti tarvitsevat apua tai tukea.”

Pedagogista toimintaa tehdään perheille näkyväksi muun muassa kuukausikuvakollaasien muodossa.

“Niihin dokumentoimme kuukauden parhaat palat. Lisäksi kirjoitamme viikkokirjettä, mihin kuvataan oppimisen alueiden kautta, minkälaisia taitoja olemme harjoitelleet ja minkälaisten teemojen parissa olemme toimineet kyseisellä viikolla.”

Kuluvan syksyn yhtenä yhteisenä kehittämiskohteena Heiniemen päiväkodissa on kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatuksen lisääminen. Tavoitteena on edistää kunnioitusta ja ymmärrystä eri kieliin, kulttuureihin ja katsomuksiin.

Piiparit-ryhmässä on tällä hetkellä kaksi kaksikielistä perhettä.

“Ryhmän seinällä on jokaisen perheen kotimaan liput ja tervehdykset heidän äidinkielellään. Arjessa monikielisyys ei kuitenkaan juurikaan näy, koska kaikki lapset puhuvat varhaiskasvatuksessa pelkästään suomea. Moninaisuus on otettu huomioon muun muassa kirja- ja leluvalinnoissa, lisäksi huoltajille on tarjottu mahdollisuus tulla pitämään vaikkapa lauluhetki tai tulla lukemaan lastenkirjaa omalla äidinkielellään”, Kulmala kertoo.

Teksti Anne Tarsalainen Kuvat Satu Muotka

Iina Kulmala painottaa lapsen vasuprosessin tuntemista.“On syytä miettiä tarkkaan, mitä mihinkin suunnitelman kohtaan pitää kirjata ja miksi. Vasut eivät saa unohtua kaappiin. Ne ovat vahva osa meidän arkeamme ja toimintaamme ohjaavia asiakirjoja”.