"Kaikki tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi"

Maahanmuuttajataustaisten ­perheiden kanssa puhutaan suomalaisen ­varhaiskasvatuksen toimintatavoista ja arvoista. Tueksi on tehty uusi materiaali.

Opetusneuvos Kati Costianderin mukaan Suomessa on edelleen varhaiskasvatuksen toimipaikkoja, joissa on oltu vain vähän tekemisissä maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa. Toisaalta Suomeen muuttaneita perheitä on yhä useammassa varhaiskasvatuspaikassa.

Opetushallituksen viime vuoden lopulla julkaisemassa materiaalissa kerrotaan kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta. Varhaiskasvatuksen opettajat voivat hyödyntää aineistoa esimerkiksi lapsen aloitus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa.

Tarjolla on tukea vuorovaikutukseen, sillä maahanmuuttajataustaisten huoltajien kanssa keskusteltaessa puhutaan samalla myös varhaiskasvatuksen arvoista ja toimintatavoista.

– On tärkeää kertoa, millaista suomalainen varhaiskasvatus on sekä lapsen subjektiivisesta oikeudesta siihen. Käsitys varhaiskasvatuksesta voi olla erilainen maahanmuuttajataustaisten omien kokemusten takia, Costiander sanoo.

Aineiston tekoon ja budjetointiin vaikutti ­nykyinen hallitusohjelma.

– Materiaalille on tarvetta maahanmuuttaja­taustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Materiaali on tarkoitettu ammattilaisille myös varhaiskasvatuksen ulkopuolella ja siitä on yritetty tehdä mahdollisimman selkokielinen, Costiander kertoo.

Monikielistä animaatiovideota voi hyödyntää esimerkiksi varhaiskasvatuspaikan hakuvaiheessa tai aloituskeskustelussa, sillä siinä kerrotaan varhaiskasvatuksesta ja sen arjesta.

Materiaalissa on myös avattu aiheita, joita on hyvä käsitellä huoltajien kanssa. Aiheita ovat esimerkiksi säännöllisen varhaiskasvatuksen merkitys, katsomuskasvatus, lapsen oikeus koskemattomuuteen ja kielitietoinen varhaiskasvatus.

Costiander suosittelee aineiston tulostamista esimerkiksi päiväkodin ilmoitustaululle, koska sitä voidaan tarvita yllättäen tulevissa tilan­teissa.

Varissuolla puhutaan kielestä

Varhaiskasvatuksen opettajat Anu Mäki ja Satu Kurvinen työskentelevät turkulaisessa Koukkarinkadun päiväkodissa. Varissuolla sijaitsevassa päiväkodissa suomenkieliset lapset ovat vähemmistönä eikä perheiden kanssa ole aina yhteistä kieltä.

– Keskusteluissa on tärkeää, että molemmat osapuolet tulevat kuulluksi ja luottamusta vuorovaikutukseen luodaan alusta alkaen, Mäki sanoo.

Tilanteista selvitään keskustelemalla ja kertomalla.

– Korostamme, että kysyminen on tärkeää. Asiat ovat meille niin tuttuja, ettemme aina edes ajattele, että joku voi ihmetellä toimintatapaamme, Kurvinen kertoo.

Heidän mielestään on tärkeää kertoa, miten suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimitaan.

– Tulkit ovat korvaamattomia, kun puhutaan esimerkiksi pedagogisista asiakirjoista ja tuen tarpeista. Varsinkin kouluun siirryttäessä pitää olla varma, että vanhemmat ymmärtävät asiat kunnolla, Kurvinen sanoo.

Joskus perheet sanovat, etteivät tarvitse tulkkia. Opettajat haluavat kuitenkin olla varmoja, että ymmärtävät keskustelun.

– Se tuo itsellekin turvaa, kun kaikki tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi, Mäki sanoo.

Yli 30 vuotta samassa päiväkodissa opettaneen Kurvisen mukaan lapset tulevat alueen päiväkoteihin varsin pieninä. Päiväkodin eri kulttuureista tulleet työntekijät pystyvät tarvittaessa tukemaan opettajia käydyissä keskusteluissa.

– Säännöllisyys tuodaan heti aluksi esiin eli päiväkotiin ei tulla miten sattuu ja milloin halutaan. Myös sääolosuhteista keskustellaan. Menemme ulos, vaikka on talvi tai kylmä, Mäki kertoo.

Etenkin talviurheiluun voi liittyä ennakkoluuloja, siksi liikkumista korostetaan.

Perheiden kanssa keskustellaan paljon kotona puhutuista kielistä, kirjojen lukemisesta ja ruutuajasta. Nämä aiheet vaativat herättelyä. Kurvinen kertoo, että myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan mielestä ruutuaika on tärkeä aihe alueella.

Päiväkodissa suomen kielen opetus on opettajien varassa vertaistuen puuttuessa. Kurvisen mukaan oman äidinkielen kunnioittamisesta keskustellaan usein perheiden kanssa. Se on perusta, jolle rakennetaan muuta kielitaitoa.

Lapset käyttävät myös englantia, vaikka se ei ole useinkaan heidän äidinkielensä. Jos lapsi ei osaa mitään kieltä hyvin, ohjeistetaan oppimaan omaa kieltä, jotta suomen oppiminen voi tulla mahdolliseksi.

Mäki on valmistunut kolme vuotta sitten Raumalta. Hän toivoo, että S2-opetuksesta ja erikielisten kohtaamisesta olisi ollut yliopistolla enemmän opetusta, sillä aihe koskettaa nykyisin koko Suomea. Työt ja harjoittelut ovat opettaneet paljon.

Selittäminen auttaa

Maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa kulttuurierot usein jossain vaiheessa esille, ja suomalaisessa päiväkodissa vaadittava omatoimisuus puhututtaa joskus.

Vasu-keskusteluissa aiheista voidaan puhua huoltajien kanssa syvällisemmin. Silloin puhutaan myös ruokailuista ja erilaisista katsomuksiin perustuvista ruokavalioista. Myös tanssin, lepohetkien, pukeutumisjärjestelyiden ja uimakoulun kohdalla on huomioitava erilaisia näkemyksiä. Vaikka katsomuksia kunnioitetaan eri tavoin, pidetään päiväkodissa kiinni velvoittavista asiakirjoista ja pedagogiikasta.

– Tieto varhaiskasvatuksen toiminnasta ja tavoitteista tulee varhaiskasvatuksen opettajilta. Kaikki asiat eivät kuitenkaan tule esiin keskusteluissa, vaan vasta myöhemmin keskellä arkea, Mäki sanoo.

Kielihaasteiden takia eteisessä voidaan kertoa kuvien avulla huoltajille päivän ohjelmasta tai varhaiskasvatuksesta. Koteihin viestitään myös kuvallisten reissuvihkojen avulla.

Perusteellinen selittäminen ratkaisee asioita, sillä esimerkiksi psykologi ja puheterapeutti voivat joskus herättää torjuntaa. Pienemmät ryhmät olisivat tärkeitä, jotta kieltä voisi vahvistaa ja keskusteluun olisi paremmin aikaa.

Varhaiskasvatuksen palveluohjausta tekee ­Varissuolla myös alueellinen sosionomi. Alu­eella toimii myös Mvkk eli monikulttuurinen varhaiskasvatus, koulu ja koti ry, joka auttaa perheitä varhaiskasvatukseen liittyvissä hakemuksissa.

Teksti Saana Paatero Kuvat Getty Images