Ohita navigaatio

Kaksivuotista esiopetusta koskeva selvitys julkaistu

Tänään on julkaistu Opetushallituksen selvitys, joka on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta siitä, millaisia muutoksia kaksivuotinen esiopetus toisi toteutuessaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. Selvityksen mukaan maksuttoman esiopetuksen pidentäminen lisäisi yhdenvertaisuutta, koska nykyistä useammalla lapsella olisi sen myötä mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Muutos tukisi samalla lasten kannalta laadukkaiden palvelujen järjestämistä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Esiopetus on Suomessa maksutonta ja siihen osallistuminen on velvoittavaa vuoden ajan ennen koulun alkua. Suurin osa esiopetusikäisistä osallistuu päivän aikana sekä esiopetukseen että sen lisäksi annettavaan varhaiskasvatukseen. Samalla lasten päivä toteutetaan kahden lain (perusopetuslaki ja varhaiskasvatuslaki) ja kahden opetussuunnitelman puitteissa. Selvityksen mukaan lasten päivä voi olla siksi rikkonainen ja esimerkiksi ryhmäkoot vaihtelevat.

Selvityksessä esitellään vaihtoehtoja lakimuutoksille, joita kaksivuotinen esiopetus edellyttäisi ja uudistuksen vaikutuksia opetussuunnitelmiin. Selvityksessä tuodaan esille eri vaihtoehtoja kaksivuotisen esiopetuksen järjestämiseksi ja seikkoja, joita eri vaihtoehdoista tulisi laissa säätää. Lisäksi selvityksessä nostetaan esille opetussuunnitelmien muutostarpeita, mikäli lainsäädäntöä esiopetuksen osalta muutetaan. EU-jäsenmaiden yhteisenä tavoitteena on, että vähintään 95 % jo neljä vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.

Opetushallituksen selvityksen mukaan kaksivuotinen maksuton esiopetus lisäisi lasten yhdenvertaisuutta, koska sen myötä entistä useampi lapsi pystyisi osallistumaan varhaiskasvatukseen. Erityisen tärkeää olisi saada oppimisessaan eri tasoista tukea tarvitsevat lapset sekä maahanmuuttajataustaiset lapset mukaan tavoitteelliseen kasvatukseen. Tästä syystä selvityksessä ehdotetaan, että 5-vuotiaiden päiväkotityyppisen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen velvoittavuuden säätämistä tulisi harkita.

Lastentarhanopettajaliitto pitää tärkeänä, että erilaisia vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämiseksi selvitetään tarkoin ja näin löydetään lapsen oppimista ja kasvua parhaiten tukeva kokonaisuus. On hyvä, että esiopetus laajenee ja näin koko varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa vahvistetaan.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen pitää ydinkysymyksenä, että lapsen esiopetus- ja varhaiskasvatuspäivä säilyy ehjänä pedagogisena kokonaisuutena, useilta ryhmävaihteluilta vältytään ja ryhmäkoot sekä henkilöstömitoitukset säilyvät nykyisen varhaiskasvatuslain mukaisina.

Lastentarhanopettajaliitto edellyttää, että esiopetustoiminnasta vastaa varhaispedagogiikan ja esiopetuksen vahvat osaajat eli varhaiskasvatuksen opettajat.

Selvitys luovutettiin opetusministerille päiväkoti Louhessa, Helsingissä.

– Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen askel ja esiopetus tärkeä vaihe siirtymässä varhaislapsuudesta koulutielle. Sen avulla ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja monia oppimiseen liittyviä ongelmia. Erot lasten lähtötasossa vaihtelevat, tutkimusten mukaan lapsen kotitausta vaikuttaa yhä vahvemmin. Kaksivuotinen esiopetus loisi jokaiselle lapselle tasa-arvoisemman perustan ennen koulupolun alkua. Kaksivuotinen esiopetus tarjoaisi myös mahdollisuuden kehittää edelleen esiopetuksen lapsilähtöistä, leikkiin ja tutkivaan oppimiseen perustuvaa opetussuunnitelmaa, opetusministeri Grahn-Laasonen toteaa ministeriön tiedotteessa. Grahn-Laasosen mukaan kaksivuotisesta esiopetuksesta tulisi päättää jo tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Selvitys liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämiin kokeiluihin 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Sen laatimisessa on hyödynnetty Opetushallituksen asiantuntemuksen lisäksi esiopetuksen opetussuunnitelmaa valmistelleen työryhmän sekä vuonna 2018 käynnistyneen viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun verkoston asiantuntijoiden näkemyksiä. Selvitys ei sisällä taloudellisten vaikutusten ja muiden vaikutusten arviointia.

Selvitys löytyy TÄSTÄ 

Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote löytyy TÄÄLTÄ