Kielipesässä otetaan saamen kieli takaisin

Inarissa asuva ja työskentelevä Onneli Sieppi valmistui tammikuussa varhaiskasvatuksen opettajaksi Oulun yliopiston saamelaisesta koulutusohjelmasta. Hänen kandidaatin tutkielman aiheena oli Saamelainen epäsuora kasvatus, josta löytyy mielenkiintoisia ulottuvuuksia myös paikalliseen monilukutaitoon. – Lapset oppivat esimerkiksi jo varhain lukemaan porojen korvamerkkejä, hän kertoo.

Inarinjärven jäätä peittävä lumivaippa kimaltelee helmikuun auringossa. Moottorikelkat kiitävät jonossa pitkin järvenselkää, josta kantautuu japanin- ja ranskankielisiä huudahduksia. Turistien suosimassa Inarissa kuulee enemmän ulkomaisia kieliä kuin paikkakunnan alkuperäiskieltä inarinsaamea, jota puhuu arviolta noin 450 henkeä. Sitä kuullakseen, pitää kävellä taajaman keskustan laidalla olevaan Piäju-nimiseen (suom. pesä) inarinsaamen kielipesään, jossa on meneillään tarinatuokio.

Inarinsaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Piäju on suunnattu ensisijaisesti saamelaisille lapsille. Tällä hetkellä talossa on kahdeksan lasta ja kaksi kasvattajaa. Piäjussa on käytössä saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka mukaan lapsille pyritään siirtämään uhanalainen kieli puhumalla sitä heille alusta alkaen. Heille puhutaan saamea, vaikka he eivät kieltä alussa ymmärtäisikään. Kielipesätoiminta on osoittautunut toimivaksi keinoksi uhanalaisen kielen elvytyspyrkimyksessä. – Suomalaistamispolitiikan seurauksena saamen kieli katosi useista perheistä. Saamelaisia pilkattiin, joten oli parempi puhua suomea, Onneli kertoo. Hän itse on kotoisin Vantaalta, mutta muutti 18 vuotta sitten Inariin ja opetteli saamen kielen. Hänen miehensä on saamelainen. Perheeseen kuuluu kaksi poikaa Sampo (5) ja Otso (4), jotka saavat halutessaan puhua saamea niin kotona kuin päivähoidossakin.

 Kieli kantaa kulttuuria

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa käynnistyi vuonna 2016 Oulun yliopiston järjestämä Saamelainen varhaiskasvatuksen opettaja -koulutus. Onneli Siepin opiskelukaverina oli korutaiteilijanakin tunnettu Elle Valkeapää. Hänelle oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen on myös ensiarvoisen tärkeää. – Kielipesässä, jossa Onneli työskentelee, otetaan saamen kieli takaisin. Lapset, jotka ovat jääneet vaille omaa kieltään, oppivat sen nopeasti, etenkin, jos isovanhemmatkin puhuvat lapsenlapsilleen, Elle toteaa.

Hän sanoo, että kieli kantaa omaa kulttuuria. – Poronhoitokulttuurissa, sekä luontoa ja sen monimuotoisuutta kuvaavissa sanoissa on lukuisia saamenkielisiä sanoja, joille ei löydy suomen kielisiä vastineita.

Saamelaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen opinnoissa Onnelille ja Ellelle syttyi into suunnitella pedagogista materiaalia, jonka myötä saamen kieltä ja kulttuuria voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. – Ideoiden pulputessa me perustimme työryhmän Majaoja-säätiöstä saamamme apurahan voimin ja ryhdyimme suunnittelemaan materiaalia saamelaislapsille.

Poronhoito on meille tärkeä osa elämäämme, joten kehittelimme muun muassa poronhoitajaperheiden lapsille opetusmateriaalia ja muistipelin, jonka teemana ovat porojen korvamerkit. Onneli ja Elle kertovat, että korvamerkkejä on käytetty perinteisesti porojen tunnistamiseen. – Jokaisella poronomistajalla on oma rekisteröity korvamerkki, jolla merkataan kaikki hänen poronsa. Ne ovat erilaisia leikkojen yhdistelmiä, joista jokaisella leikolla eli teolla on oma nimensä.

Leikkoja on yhteensä 14 ja ne ovat nimeltään pisteli, tiili, pykälä, hanka, rappuhanka, poikki, haara, halki, vita, terotus, ketunkanto, vastahanka, reikä ja reiästä halki sekä linnunvarvas. Jokainen poronmerkki on siis omanlainen yhdistelmä erilaisia leikkoja. Naiset kertovat, että erilaisia merkkejä on 12 000 paliskuntain ylläpitämässä rekisterissä.

– Yleensä vain poroperheissä osataan lukea näitä merkkejä, mutta meidän mielestämme korvamerkkiperinne on tärkeä osa muidenkin saamelaislasten kulttuurituntemusta ja kielenkäytön rikastamista. Toivomme, että materiaalimme helpottaa myös päiväkotien henkilökuntaa aiheen käsittelyssä. Onneli ja Ellen pohjoissaamenkielinen Korvamerkki-opetusvihkonen ja siihen liittyvät muistipelikortit on tehty vapaasti netin kautta tulostettavaan versioon, jotta se olisi saatavissa helposti kaikkien halukkaiden käyttöön.

^{Saamelainen epäsuora kasvatus, mitä se on?}

^{Onneli Siepin kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on saamelainen epäsuora kasvatus. Hän tarkasteli aihetta erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. – Epäsuoran kasvatuksen keinoja ovat muun muassa vierellä oppiminen, sallivuus omille kokeiluille, non verbaalinen -viestintä, kiertoilmaisut, tarinankerronta sekä rinnakkain keskustelu. Tutkimustulosten mukaan saamelaisessa epäsuorassa kasvatuksessa korostuu etenkin luottamus lapsen kykyihin, vanhempien kärsivällisyys, tekemällä oppiminen sekä vanhempien esimerkki, Onneli kertoo.}

^{Hän painottaa sitä, että kasvattajan epäsuora ohjaustapa kehittää lapsen omaa ajattelutaitoa ja antaa lapselle mahdollisuuden toimia rakentavasti.  – Epäsuora kasvatus suojelee myös lapsen henkilökohtaisia rajoja ja loukkaamattomuutta, mikä viestii kunnioitusta lasta kohtaan.}

^{Hyvänä esimerkkinä epäsuorasta kasvatustavasta on Onnelin Sampo-pojan isoisoisän vanha itsetehty merkkauspuukko, jonka poika sai nimiäislahjakseen isoäidiltään. – Hän saa harjoitella korvamerkkinsä tekemistä appelsiinin kuoreen, autan häntä vasta, jos hän pyytää apua, en mene neuvomaan tai puuttumaan liian innokkaasti. Tämä viestii lapselle, että uskon ja luotan hänen omiin kykyihinsä, Onneli kertoo.}

Teksti ja kuvat Anne Tarsalainen, Lastentarha 2/2019

Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliä. Ne kaikki kuuluvat UNESCOn luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin. Saamen kielen pääuhkia ovat ympäröivä enemmistökieli ja kulttuuri.

Saamelaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa sanotaan, että lapsella on oikeus saada tukea varhaiskasvatuspalveluissa kasvaakseen oman kulttuurinsa jäseneksi ja omaksuakseen saamelaisia tietoja, taitoja, tapoja ja arvoja.

Saamelainen varhaiskasvatustoiminta perustuu saamelaisiin arvoihin, joita ovat erityisesti kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus.

Onneli Siepin ja Elle Valkeapään Korvamerkit -opetusvihkosen tulostettava versio  Tulostettavat sivut ovat vaakatasossa ja ne on tarkoitus niitata keskeltä yhteen ja taittaa vihkoseksi.

Saamelaistietoa opetukseen

Saamelaisen varhaiskasvatuksen materiaalipankki