Korona-aika on haaste päiväkodin johtajille, lasten tulevaa määrää päiväkodeissa on mahdoton ennakoida – "Syksyn tilanne kauhistuttaa”  

Henkilöstön kesälomien suunnittelu, mahdollinen koulujen avaaminen, suunnitteilla olevat lomautukset ja elokuussa voimaan tuleva kokopäiväisen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus asettaa päiväkodin johtajat haastavan tilanteen eteen. Lisäkierteensä tuo palvelustelin leikkaaminen, joka ajaa pienet yksityiset päiväkodit taloudelliseen ahdinkoon. Tasapainoilu henkilöstömäärän tarpeen ja lasten määrän ennakoimisessa on haastavaa ja vaikuttaa päiväkodin johtajien työhyvinvointiin.

 Poikkeusaika on haastanut päiväkodin johtajat, kertoo päiväkodin johtajana Oulussa työskentelevä Eija Salmi.

Oulun kaupungissa käynnistetään lomautusneuvottelut, joka koskevat koko henkilöstöä. Toukokuun 18. päivä kaupunginhallitus käsittelee mahdollisia lomautuksia, jotka toteutettaisiin kesäaikana.

– Samaan aikaan, kun uutinen neuvotteluiden käynnistymisessä saapui, tuli päiväkodin johtajille ohjeistus käynnistää kesäaikasuunnittelu. Nyt odotamme maan hallituksen päätöstä avata koulut, joka toteutuessaan lisää varmasti lapsia myös päiväkodeissa. Haastetta kesäaikasuunnitteluun tuo se, ettei meillä ole faktaa minkä verran lapsia on päiväkodeissa toukokuun puolessa välistä lähtien. Tämä on päiväkodin johtajille todella stressaavaa, Salmi toteaa.

Kaupungissa aloitetaan päiväkotien yhdistäminen 18. toukokuuta oletuksella, että lasten määrä pysyy alhaalla. Salmen mukaan tilanne saattaa olla jopa päinvastoin – lasten määrä saattaa lisääntyä päiväkodeissa. Lapset ovat jo nyt lisääntyneet koronatilanteen alkuvaiheesta. Monet yritykset ovat lomauttaneet henkilöstöä ja jos yhteiskunnallinen tilanne lähtee kohenemaan, se johtaa siihen, ettei kaikilla perheillä ole kesälomia. Tällöin lapsia on päiväkodeissa enemmän, kuin perinteisesti kesäaikaan, Salmi summaa.

Päiväkotien syksyn tilanne askarruttaa

Päiväkodin johtajana Salmi odottaa jännityksellä myös ensi syksyä. Oulun kaupungissa yksityistä varhaiskasvatusta on yli 40 prosenttia. Oulussa kaupunki leikkasi yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa 60 poissaolopäivän jälkeen rajusti.

-Iso kysymys on nyt, miten pienet päiväkotiyrittäjät pärjäävät. Isot monikansalliset ketjut selviävät, mutta moni pieni yrittäjä on joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Hakeutuuko lapsia ensi syksynä yksityiseltä puolelta kunnallisiin päiväkoteihin, Salmi pohtii. Tämä heijastuu luonnollisesti lapsimäärään ja henkilöstötarpeeseen.

-Lisäksi päiväkodin johtajana mietityttää elokuussa palautuva kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja sen heijastuminen lapsimääriin. Onneksi Oulu palautti vuosi sitten oma-aloitteisesti suhdelukuasetuksen.  – On haastava palapeli ennakoida lasten määrää monen muuttujan vaikutuksessa ja samalla henkilöstön määrä vähenee päiväkodeissa mahdollisten lomautusten ja kesälomien seurauksena, Salmi toteaa ja jatkaa, että tämä heijastuu väistämättä päiväkodin johtajien hyvinvointiin.

 Päiväkodin johtajan voimavaroja menee henkisesti kovilla olevan henkilöstön tukemiseen

Päiväkodin johtajia kuormittaa lisäksi huoli henkilöstön ja lasten terveydestä. -Varhaiskasvatushenkilöstö on jätetty yksin, Salmi sanoo.

– Emme ole saaneet suojauskysymyksiin selkeää valtakunnallista ohjeistusta. Terveysviranomaisten ohjeistukset eivät ole yksiselitteiset varhaiskasvatuksen henkilöstöä ajatellen. Suositukset eivät riitä. Tarvitaan selkeät valtakunnalliset ohjeistukset suojauskysymyksiin ja hygieniaan. Kuvaavaa on se, että alussa lasten määrä pidettiin alle 10 lapsen ryhmissä ja omissa päiväkodeissaan. Nyt tilanne on muuttumassa ja päiväkoteja ryhdytään yhdistämään.

Pedagogisen johtajuuden sijasta aika menee arjen käytäntöjen järjestämiseen. Henkilöstö on ollut henkisesti kovilla korona-aikana ja johtajan voimavaroja menee henkilöstön tukemiseen. Päiväkodin johtajien työhyvinvointi on ollut todella koetuksella, Salmi toteaa.

Korona-ajasta toipumiseen tulee ryhtyä jo nyt

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen on samaa mieltä Salmen kanssa ja korostaa, että nyt on ratkaisevaa ennakoida päiväkotien kesäaika ja ensi syksyn ennalta vaikeasti hahmotettava tilanne ja luopua lomautusaikeista. Nyt ei ole lomautusten ja säästöjen aika. Lomautukset päinvastoin pahentavat Suomen koronasta toipumista.

Pakanen toteaa, että selviytyäksemme tästä vaikeasta tilanteesta, tulee katsetta siirtää eteenpäin ja jo ensi syksyyn. Suomen menestyminen on perustunut koulutukseen ja se on syystä tärkeä menestystekijä suomalaisille. Eriarvoisuus ja oppimiserot ilmiöinä ovat uhanneet suomalaisen koulutuksen menestystarinaa jo ennen koronaa. Huolimatta koronan tuomasta iskusta julkiseen talouteen on tärkeää muistaa varhaiskasvatuksen vaikuttavuus, joka lukuisin kansainvälisin tutkimuksin on osoitettu. Sen vaikutukset vaikuttavat sukupolvien yli, mutta vain jos se on korkeatasoista. Korkeatasoinen varhaiskasvatus on investointi, joka tuottaa jopa 7-13 dollarin tuoton yhteiskunnalle, Pakanen muistuttaa.

-Koronakeväästä ei saa tulla sukupolvikokemusta, jonka lamavuodet tekivät.

Koronasta toipumiseen parasta lääkettä on se, että varhaiskasvatuksen kehittämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Hallitusohjelmassa on useita tärkeitä varhaiskasvatusta koskevia linjauksia.

On ensiarvoisen tärkeää, että erityisesti varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoa jatketaan kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi tulee kohdentaa panostuksia kuntatalouden tukemiseen, jotta varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa korkeatasoisesti ja kunnat eivät ajaudu lomautuksiin, jotka entisestään heikentävät sekä johtajien että opettajien hyvinvointia että lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen. Koronakriisi tulee vaikuttamaan lasten hyvinvointiin, joten jo syksystä lähtien on kohdennettava riittävät resurssit varhaiskasvatuksen erityisopetuksen mahdollisiin tarvittaviin tukitoimiin. Lisäksi katsetta tulee kohdistaa varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkodin johtajien työhyvinvointiin, Pakanen painottaa.

Teksti: Jaana Lahdenperä