Lapsella on oikeus laadukkaaseen taidekasvatukseen

Taide antaa arvokasta pääomaa hyvään elämään ja toimii ystävänä. Se lisää keskinäistä ymmärrystä ja moninaisuuden arvostamista. Koska taiteella on niin iso merkitys, varhaiskasvatuksen opettajalla on oltava yliopistotason opinnot taideaineiden didaktiikasta. 

Taidekasvatuksessa on aina läsnä kolme elementtiä. Se on kasvatusta taiteisiin, taiteissa ja taiteiden avulla. 

Turun yliopiston Rauman kampuksella työskentelevän varhaiskasvatuksen pedagogiikan emeritaprofessori Inkeri Ruokosen mukaan kulttuuri ja taiteet muodostavat kasvualustan yhteisöllisyydelle. Ihminen liittyy kulttuurisen yhteisönsä jäseneksi eri taidemuotoja kokemalla ja ilmaisemalla. 

Yhdessä jaetut esteettiset kokemukset rakentavat iloa ja yhteenkuuluvuutta. Taiteet luovat siltoja sekä ihmisten että kulttuurien välille. Taiteiden sadat kielet lisäävät keskinäistä ymmärrystä. 

Taidekasvatus antaa pääomaa hyvään elämään. Lapsena opitun laulun muistaa vielä dementiaosastollakin, sillä musiikki katoaa aivokerroksista viimeisenä. Lapsena kuullut sadut, nähdyt kuvat ja opitut laulut säilyvät usein mielessä läpi elämän ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. 

”Kun annat lapselle laulun, kukaan ei voi ottaa sitä häneltä pois. Olen kokenut tämän henkilökohtaisesti.”

Inkeri Ruokosella on kaksi kiinalaista, nyt jo aikuista adoptiotytärtä. Adoptiovanhemmille siirtyessään lapsi luopuu tutuista aikuisista ja lastenkotiympäristöstä. Ruokonen muistelee, kuinka toinen tytöistä lohdutti itseään ensimmäisenä iltana hotellihuoneessa laulamalla lastenkodissa oppimaansa kiinalaista laulua. 

”Vuorovaikutuksemme alkoi laulun kautta. Lapsi lauloi kiinaksi, minä suomeksi, kunnes opin itsekin kiinalaisia lauluja. Tyttö puolestaan oppi nopeasti suomalaisia lauluja, vaikkei vielä ymmärtänyt sanoja, ja näin musiikista tuli silta sekä kulttuurisen että henkilökohtaisen kohtaamisen välille.”

Merkityksiä kantavana järjestelmänä taiteet tarjoavat mahdollisuuden koko elämän läpi kulkevaan asioiden ja tunteiden käsittelyyn. Taide toimii empaattisena ystävänä. 

Taide vie lumottuun maailmaan 

Varhaiskasvatuksella pystytään tasaamaan lasten kotitaustasta johtuvia eroja. Taidekasvatuksella on näiden erojen tasaamisessa oma roolinsa. 

Varhaiskasvatuksessa keskeistä on leikki. Taiteessa on leikin elementti. Taide antaa lapselle vapaan ilmaisun kentän, jossa hän voi toteuttaa itseään ja astua lumottuun maailmaan. Siksi taidekasvatus on niin tärkeää. 

”Taide antaa meille aikuisillekin mahdollisuuden hypätä lumottuun maailmaan. Koet esimerkiksi ihania tunteita, kun näet maalauksen tai katsot teatteriesitystä. Tämä on valtavan voimauttavaa. Siksi on arvokasta, että avaamme lapselle suhteen taiteisiin jo varhain.”

Lasten taito- ja taidekasvatuksella voidaan luoda toivon näköaloja ja merkityksellisyyden kokemuksia, jotka säilyvät voimavarana läpi elämän. Taiteet kannattelevat hyvää elämää ja rakentavat ekososiaalista sivistystä. 

Taidekokemuksista tai lasten töistä keskusteleminen auttavat lasta näkemään, että tilanteessa voi olla monia erilaisia ja yhtä arvokkaita näkökulmia tai tulkintoja ilman, että mikään niistä olisi toista oikeampi. Lapset oppivat taidekokemusten kautta moninaisuuden arvostamista. 

Koulutuksen taso näkyy taidekasvatuksessa 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi varhaiskasvatuksen laatua vuonna 2019. Arvioinnissa ilmeni, ettei alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä lueta, lauleta ja loruilla riittävästi. Yhdeksi syyksi nousi se, ettei pieni lapsi osaa vielä puhua. 

Ruokosesta selitys oli käsittämätön. On paljon tutkimusta siitä, että kielen oppimista voidaan edistää esimerkiksi musiikkikasvatuksella. Laulut ja lorut sopivat kaikille lapsille mutta erityisesti niille, joilla on tuen tarvetta. 

Ruokonen oli tekemässä vuonna 2021 julkaistua Karvin arviointia viisivuotiaiden pedagogiikasta sekä taito- ja taidekasvatuksen nykytilasta varhaiskasvatuksessa. Hän kiinnitti huomiota siihen, että arviointiin osallistuneesta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vain pieni osa oli pedagogisen koulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia, mikä näkyi vastauksissa. 

Taidekasvatus kytkeytyy varhaiskasvatuksessa aina pedagogiseen kasvatukseen, jota varten varhaiskasvatuksen opettaja on saanut pedagogisen koulutuksen. Se on laadun tae. 

”Myös pienet alle kolmevuotiaat lapset ansaitsevat koulutetun opettajan, jolla on pedagoginen pätevyys ja joka osaa taiteen alojen tekniikoita ja tietää, miten opettaa ilmaisun taitoja.”

Yliopistossa opiskellaan muun muassa ”ilmaisun monet muodot” -oppimisalueen didaktiikkaa. Oppimisalueet on kirjattu Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. 

”Karvin kehittämissuositusten mukaan taidekasvatusta on lisättävä sekä varhaiskasvatuksen opettajien perus- että täydennyskoulutukseen.”

Valmius pedagogiseen johtajuuteen 

Ihmisen elämässä tapahtuu eniten kehitystä ennen kouluun menoa. Siksi varhaiskasvatuksessa on oltava parhaimmat mahdolliset opettajat. Inkeri Ruokonen kannattaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden nostamista maisteritasolle. 

Ruokosen mielestä vaatimus opettajanimikkeen palauttamisesta sosionomiopiskelijoille on absurdia. Ammattikorkeakouluista ei valmistu pedagogisen koulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia. 

Ammattikorkeakoulut ovat huolissaan siitä, etteivät ne saa riittävästi opiskelijoita sosionomikoulutukseen, koska tulevat sosionomit eivät saa enää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta. Ruokonen ei ymmärrä tätä huolta. 

”Ammattikorkeakoulujen kannattaisi kehittää koulutustaan niin, että se vetää sosionomiopiskelijoita. Ne, jotka haluavat opettajiksi voivat opiskella yliopistossa. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla on oma tehtävänsä päiväkodeissa.” 

”Ehdotus, että varhaiskasvatuksen opettajapulaa helpotetaan kelpoisuusehtoja madaltamalla, on pöyristyttävä. Varhaiskasvatuksen – ja sitä kautta taidekasvatuksen – laatua voi nostaa vain lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien yliopistollista koulutusta.”

Yliopistollinen varhaiskasvatuksen opettajatutkinto on ainoa varhaiskasvatuksen pedagogisen koulutuksen tarjoava tutkinto Suomessa. Siihen sisältyvät sekä kasvatustieteelliset pääaineopinnot, opettajan pedagogiset opinnot, että monialaiset varhaiskasvatuksen didaktiset opinnot. Opinnot antavat taitoja ja valmiuksia myös varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen sekä kriittiseen ja luovaan ajatteluun. 

Kokonaisvaltaista eheyttämistä 

Niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin huomioidaan se, että maailma on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se on kuin palapeli, jossa toisiinsa sopivat palat muodostavat eheän kokonaisuuden. 

Varhaiskasvatuksessa puhutaan kokonaisvaltaisesta eheyttämisestä. Se tapahtuu Ruokosen mukaan opettajan pedagogisessa ajattelussa, joka opitaan opiskeluaikana. Jos opettaja ei opiskele eri aineiden didaktiikkaa, hän ei pysty eheyttämään. Didaktiikka on kasvatustieteen osa-alue, joka käsittelee opetukseen ja oppimiseen liittyviä kysymyksiä. 

”Varhaiskasvatuksen opettajat eivät opeta mitään tiettyä ainetta, vaan he saavat valmiudet taide- ja taitoaineiden opettamiseen 0–7-vuotiaille lapsille siten, että se kytkeytyy kokonaisvaltaiseen varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, joka muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoivan kokonaisuudesta”, sanoo professori Inkeri Ruokonen.

Teksti Tiina Komi kuvat Nina Kaverinen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 4/22. Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha