Lukeminen on kirjalla leikkimistä

Lukemisen tottumukset alkavat rakentua jo varhain. Pieni lapsi pääsee sisään tarinoiden maailmaan kuvien kautta. Muistathan avata hänelle sinne oven?

Kun pienten ryhmään tulee uusi lapsi, hänelle kannattaa lukea kirjaa heti ensimmäisenä päivänä. Yhteinen lukuhetki vahvistaa yllättävän tehokkaasti varhaiskasvatuksen opettajan ja lapsen suhdetta.

Mielikuvissa kirjojen lukeminen näyttäytyy usein harmonisena yhdessäolon hetkenä, jossa lapset ovat kerääntyneet yhteen kuuntelemaan ääneen lukevaa opettajaa. Käytännössä alle kolmevuotiaille lukeminen on vielä kuvissa esiintyvien asioiden osoittelua ja niiden nimeämistä. Pienelle lapselle lukeminen on kirjalla leikkimistä ja kirjoihin tutustumista.

Lukukeskuksen kehittämis- ja viestintäpäällikkö Emmi Jäkön mukaan eri ikäiset lapset innostuvat erilaisesta kirjallisuudesta. Vauva innostuu loruista ja riimeistä, taapero selkeistä kuvista ja tutuista asioista, kolmevuotias pidemmistä tarinoista. Hän haluaa kuulla saman kirjan yhä uudelleen.

– Lapsi hahmottaa tarinan kerroksittain. Ensimmäisellä kerralla hän panee ehkä merkille, että kirjassa on koira tai lapsi. Toisella kerralla huomio kiinnittyy kuvitukseen laajemmin, ja vähitellen lapsi alkaa ymmärtää, mitä kirjassa tapahtuu, miten kirjassa esiintyvät henkilöt tai eläimet ovat suhteessa toisiinsa ja miten juoni kulkee.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan varhaiskasvatuksessa luetaan liian vähän alle kolmevuotiaille lapsille. Se on sääli, koska lukeminen on tärkeää muun muassa pienen lapsen kielen ja sosiaalisten taitojen kehitykselle. Kieli ei kehity äänikirjoja lukemalla vaan yhteydessä toiseen ihmiseen.

Ensimmäisenä vuonna riimittely ja loruttelu ovat avainasemassa. Rytmikäs kieli aktivoi parhaiten vauvan kielitajua. Vauva erottaa vieraan kielen omastaan. Tutkimuksissa on tunnistettu äidinkieleltään eri kielisten vauvojen itkusta eri intonaatioita. Vauvat siis itkevät eri tavoin yrittäen noudattaa oman kielensä intonaatiota.

Pieniä lukuhetkiä pitkin päivää

Varhaiskasvatuksen lukemishankkeista- ja projekteista vastannut Emmi Jäkkö soisi lukemisen olevan luonnollinen osa pienten ryhmän arkea. Usein lapsille luetaan päiväunille käydessä, jolloin lukemisen yhdeksi funktioksi nousee lapsen ”tainnuttaminen”, mikä ei tarjoa välttämättä lapselle mieluisinta tapaa nauttia lukemisesta, vaikka lukeminen onkin hyvä tapa rauhoittua.

– Lukemistilanteeseen voi ottaa mukaan vaikka pehmoleluja lisäämään lukuhetken elämyksellisyyttä. Lukemisesta ei kuitenkaan tarvitse tehdä juhlavaa hetkeä. Esimerkiksi loruilua voi yhdistää arkisiin tilanteisiin, kuten ruokailuun ja ulos lähtemiseen.

Vartti päivässä on pienten ryhmässä hyvä alku lukemiselle. Aikaa voi pidentää vähitellen ja sijoittaa pieniä lukuhetkiä pitkin päivää. Jäkkö korostaa, että lukemisen määrän sijaan tärkeämpää on lukemisen laatu. Lukemisesta täytyy saada nauttia.

Kirjat kannattaa säilyttää lasten saatavilla, jotta he voivat itse tarttua niihin ja valikoida, mitä haluavat katsella. Osa lapsista tykkää enemmän kuvista, osa tarinoista. Kannattaa luottaa lapsen omaan makuun. Valintatilanteet ovat osa tärkeää kirjallisuuskasvatusta.

Kirjastot palvelevat päiväkoteja mielellään. Päiväkotiryhmä voi pyytää kirjaston työntekijöitä valitsemaan kirjat etukäteen ja käydä noutamassa uuden kirjakassin kerran kuukaudessa.

– Päiväkodin eteiseen voi laittaa päiväkodin omista kirjoista iltasatuhyllyn, josta lapset saavat lainata lukemista kotiin.

Lukeminen lisää oikeudenmukaisuutta

Jäkkö kannustaa varhaiskasvatuksen opettajia keskustelemaan lukemisen tärkeydestä vanhempien kanssa. Kotona lukeminen on tärkeää kaikille lapsille, mutta erityisen tärkeää se on niille lapsille, joiden kotona puhutaan muuta äidinkieltä kuin suomea. Mitä paremmin lapsi osaa omaa äidinkieltään, sitä paremmin hän oppii muita kieliä. Äidinkieliä voi olla useita.

Äänikirjat eivät korvaa ääneen lukemista. Aidossa lukutilanteessa erilaiset äänenpainot tulevat lapselle esiin eri tavalla kuin nauhalta. Kirjat voivat herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joista on tärkeä keskustella. Pieni lapsi reagoi kuunnellessaan lukijan ilmeisiin ja muuhun kehonkieleen, mikä tukee kielen ymmärtämistä. Kuvien kautta hän pääsee sisään tarinan maailmaan.

Saksalaisen tutkimuksen mukaan lapsi, jolle on luettu paljon, toimii paremmin ryhmässä kuin lapsi, jolle ei ole luettu. Muut lapset kokevat hänet reiluksi ja kivaksi kaveriksi.

Lukeminen tukee empatian kehittymistä ja kasvattaa sanavarastoa. Kun osaa ilmaista itsensä sanallisesti, saa viestinsä perille. Omien ajatusten, toiveiden ja tunteiden sanoittaminen on tärkeä taito.

– Vanhempia voi motivoida lukemaan kotona kertomalla, että lapset, joille luetaan kotona iltasatu, nukkuvat puoli tuntia pidemmät yöunet kuin ne lapset, joille ei lueta iltasatua.

Ensimmäisen luokan opettajien mukaan lapsista näkee heti lukuvuoden alussa, kenelle on luettu. Lukemaan tottuneet lapset osaavat rauhoittua kirjojen ja pulpetin äärellä. He osaavat kuunnella ja keskittyä muita paremmin sekä ymmärtävät, mitä opettaja puhuu. Karvin mukaan koululaisissa on jopa vuoden kehitysero sen mukaan, kenelle on luettu, kenelle ei.

– Lukeminen on helppo keino helpottaa lapsen tulevaisuutta. En jättäisi tätä optiota käyttämättä, sanoo Emmi Jäkkö.

Kaikissa kodeissa ei lueta lapselle riittävästi, jos lainkaan. Siksi varhaiskasvatuksessa kylvetty lukemisen siemen on äärettömän tärkeä. Ääneen lukeminen vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin.

Lukukeskuksesta löytyy:

• lukemisen tärkeydestä kertova opas 15 eri kielellä, oppaita voi jakaa vanhemmille esimerkiksi vasukeskusteluissa
• opas varhaiskasvatuksen työntekijöille siitä, miksi lapselle on tärkeä lukea kotona
• video, johon on koottu faktatietoa lukemisen vaikutuksista näytettäväksi esimerkiksi vanhempainillassa lisätietoa
• lisätietoa luelapselle.fi

Teksti Tiina Komi kuva Jani Laukkanen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 2/22. Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha