Lukutaidon puolestapuhuja

Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee upeaa lukutaitotyötä, kiittelee tohtori Jenni Haukio. Hän iloitsee siitä, että saa itsekin toimia lukemisen ja kirjallisuuden puolestapuhujana uudessa tehtävässään.

Jenni Haukio aloitti syksyllä 2024 WSOY:n yhteiskuntasuhteiden ja -vastuun johtajana. Yksi osa hänen uutta pestiään on juuri työ lukutaidon ja lukemisen edistämiseksi. Työsarkaa riittää, mutta työ on hyvin mielekästä.

Kun pyydän häneltä haastattelua VOLin lehteen, hän vastaa ilahtuneesti, että lapsille lukeminen on hänen lempiaiheitaan, josta hän puhuu mielellään.

Koppi on otettu

Lasten ja nuorten lukutaidon lasku on Suomessa suuri huolenaihe, josta on Haukion mukaan otettu kiitettävästi koppia eri tahoilla. Suomalaiset tottuivat hallitsemaan kärkisijoja kansainvälisissä lukutaitotutkimuksissa, mutta nyt tilanne on kääntynyt dramaattisesti totuttua huonompaan suuntaan.

Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaidon taso laski viidenneksi eniten kaikista vertailuun osallistuneista maista. Viidesosa peruskoulun päättävistä ei osaa lukea riittävästi pärjätäkseen työelämässä. Jos ­venettä ei saada kääntymään, työvoiman taso tulee laskemaan.

Jenni Haukion mielestä lukutaidon heikkeneminen ei ole ainoastaan kirjallisuustoimialan, vaan koko yhteiskunnan suuri haaste. Lukutaitotyössä tarvitaan laaja-alaista kumppanuutta niin julkisen kuin myös yksityisen sektorin ja niin kotien kuin myös koulujen ja varhaiskasvatuksen välillä. Onneksi huolen jakavat tällä hetkellä monet toimijat. Jokainen ihminen voi Haukion mielestä miettiä, mitä voisi tehdä asian hyväksi.

Aikaisemminkin Haukio on tehnyt työtä kirjallisuuden parissa ja puhunut vahvasti lukemisen puolesta. Nyt työ WSOY:llä, Suomen suurim­massa kustantamossa, avaa uudenlaisia ikkunoita tähän maailmaan.

Aikuinen: lue!

Miten tähän on tultu, Suomessa, jossa lukeminen on ollut suosittu harrastus ja lukutaito on ollut hyvällä tasolla? Kysyn tätä Haukiolta, joka on laajasti perehtynyt alan tutkimukseen.

Yhä useammalle lapselle ei enää lueta kotona, mikä on Haukion mielestä iso huolenaihe. Lukeva aikuinen on tutkimusten mukaan lapsen ja nuoren paras kannustin lukemiseen. Ei siis riitä, että lapselle kiikutetaan kirjoja kotiin. Tarvitaan esimerkkejä – vanhempia ja isovanhempia, jotka viihtyvät itse kirja kädessä.

Tutkimukset kertovat, että kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen jopa enemmän kuin vanhempien tausta.

Haukio sanoo painokkaasti, että aikuisen kannattaisi ja pitäisi lukea lapselle, vaikka hän ei itse lukemisesta tykkäisikään. Lukeminen kehittää lapsen empatiakykyä ja opettaa ymmärtämään erilaisuutta, parantaa keskittymiskykyä, tukee tunneoppimista ja kerryttää sanavarastoa. Lukemisen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen ovat siis kiistattomat.

Aikaa lukemiseen kannattaa varata ja järjestää.

– Lapselle lukeminen on arvovalinta. Jos yhdessä lukemista pitää tärkeänä, aikaa löytyy kyllä.

Haukio on kasvanut lukevan äidin tyttärenä. Perheessä lapsille luettiin. Kirjassaan Sinun tähtesi täällä, vuodet tasavallan presidentin puolisona (WSOY 2023) hän muistelee yhteisiä kirjastoretkiä lukutoukkaäidin kanssa.

Hän alkoi jo pienenä kirjoittaa omia runoja ja luki noin kahdeksanvuotiaana koulun kevätjuhlassa kirjoittamansa luontorunon. Kodin merkitys oli kirjoittamiselle ja lukemiselle suuri, mutta myös aikakausi oli erilainen. 1990-luvun lapsen ajankäytöstä ei kilpaillut kirjan kanssa digimaailma.

Varhaiskasvatus saa kiitokset

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat Jenni Haukiolta kiitosta varsinaisina lukutaidon airueina. Hän sanoo, että päiväkodista saadut kokemukset lukemisesta ja kirjoista ovat lapsille erityisen tärkeitä. Ryhmien vierailut kirjastoihin ovat merkityksellisiä.

Kirjailijoiden vierailut päiväkodeissa ja esiopetuksessa ovat todella arvokkaita tapoja luoda lapselle omakohtaista suhdetta kirjallisuuteen – kirjan takana on oikea, elävä ihminen!

– Kaikki tämä vahvistaa lapsen suhdetta omaan kieleen ja innostaa häntä tarttumaan kirjaan. Varhaiskasvatuksen henkilökunta tekee Suomessa upeaa lukutaitotyötä, josta vanhempana tunnen suurta iloa ja kiitollisuutta.

Lapsen lukuintoa voi herätellä kotona ja päiväkodissa lukemalla hänelle laaja-alaisesti kaikenlaista kirjallisuutta. Suomessa julkaistaan tasokkaita lastenkirjoja todella paljon ja lastenkirjoja lainataan edelleen paljon kirjastoista.

Mediassa tämä ei kuitenkaan näy; lasten- ja nuortenkirjat eivät esimerkiksi esiinny sanoma- ja aikakauslehtien kirjallisuusarvioissa läheskään niissä määrin kuin aikuisten kirjat. Tietoa uusista lastenkirjoista ei näin ollen kulkeudu koteihin ja varhaiskasvattajille samalla tavalla kuin vaikkapa kaunokirjallisuudesta.

– Tässä olisi parantamisen varaa, Haukio sanoo.

Lukuhetkistä ei tingitä

Jenni Haukion ja presidentti Sauli Niinistön seitsemänvuotias poika Aaro kasvaa lukevassa kodissa. Jenni Haukio alkoi lukea lapselleen, kun tämä oli kahdeksan päivän ikäinen. Aaro-pojan molemmat vanhemmat lukevat paljon ja kumpikin myös kirjoittaa, joten lukuhetkiä on pidetty isossa arvossa.

Iltalukeminen on tärkeä päätös päivälle. Kirjojen kanssa vietetään Haukion ja Niinistön kodissa yhteistä aikaa myös pitkin päivää. Lukuhetkistä ei tingitä silloinkaan, kun elämässä on kiireitä.

Tällä hetkellä perheen suosikki on Michael Bondin Karhuherra Paddingtonin seikkailut, jotka suomeksi on julkaissut Tammi ja jotka ensi kerran ilmestyivät jo vuonna 1958. Sympaattinen karhuherra on hahmo, johon lapsen on helppo samastua. Hyvä lastenkirja kestää myös aikaa.

– Luen mielelläni kaikenlaista kirjallisuutta. Viime aikoina olen lukenut kuitenkin eniten lastenkirjallisuutta, Haukio kertoo.

Hän sanoo iloitsevansa siitä, miten elämyksellistä lastenkirjallisuus on. Oman lapsen myötä on päässyt palaamaan omiin lapsuuden kirjoihin.

Hän on lukenut ja kirjoittanut lapsesta saakka. Kolme runokirjaa julkaissut Haukio on runouden suurkuluttaja, jonka omissa kokoelmissa on  noin 1 400 runoteosta.

Suosikkirunoilijoihin lukeutuvat muun muassa Eeva Kilpi, joka on Haukion tavoin luontoihminen ja eläinten oikeuksien puolustaja. Myös Hannu Salakka, Helena Anhava ja Eeva-Liisa Manner ovat Haukion mieleen vuodesta toiseen.

Jokainen julkaisu on ilon aihe

Jenni Haukiolle siirtyminen kustannusalan johtajaksi elokuussa 2024 oli mieluisa tehtävä.

– Kirjallisuus on suuri rakkauteni, joten työ kustantamoalalla on hyvin innostavaa ja mielenkiintoista. On suuri ilo saada työskennellä pitkät perinteet omaavan, vuonna 2028 jo 150 vuotta täyttävän Werner Söderström Osakeyhtiön palveluksessa.

Se, että tahto kirjallisuuden edistämisestä ja lukutaidon vahvistamisesta yhdistää niin monien eri alojen toimijoita myös kirja-alan ulkopuolella on hieno asia. Työ on merkityksellistä.

– Kustantamon työntekijää luonnollisesti ilahduttaa myös jokainen uusi julkaistava kirja, Haukio sanoo.

Teksti Terhi Friman Kuvat WSOY / Sabrina Bqain