Maksuttomuudella voidaan edistää varhaiskasvatukseen osallistumista –päiväkodeissa johtajien työnkuvissa ja johtamiskokonaisuuksissa vaihtelua

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut  kaksi varhaiskasvatuksen arviointia, joista toinen käsittelee varhaiskasvatuksen johtamista ja toinen viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatuskokeilua.

Maksuton varhaiskasvatus lisäsi viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen, mutta paikallinen vaihtelu on edelleen suurta

Maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arvioinnissa havaittiin, että maksuttomuus lisäsi varhaiskasvatukseen osallistumista. Arviointiaineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen oli erilaista kokeilukunnissa silloin, kun kunnassa tarjottiin kotihoidon tuen kuntalisää. Ne viisivuotiaat, joiden nuorempi sisarus hoidettiin kotona, olivat itsekin useammin kotihoidossa. Arvioinnissa havaittiin, että jos viisivuotias osallistui maksuttomaan varhaiskasvatukseen, tarkoitti se joissakin kokeilukunnissa sitä, että perhe menetti pienempien sisarusten osalta kotihoidon tuen kuntalisän:

• Palvelujärjestelmän rakenteissa ei tulisi olla tekijöitä, jotka estävät varhaiskasvatukseen osallistumista tai aiheuttavat perheille taloudellisia menetyksiä. Kotihoidon tuen kuntalisää ja siihen liittyviä paikallisia ehtoja tulee tarkastella myös perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta, arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäki nostaa esiin.

Keskeinen tekijä viisivuotiaan varhaiskasvatukseen osallistumiselle oli huoltajien näkemys siitä, edistääkö varhaiskasvatus lapsen kasvua ja oppimista. Laadukas varhaiskasvatus voi jo itsessään lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista.

• Haluamme muistuttaa, että keskustelua osallistumisasteesta on käytävä myös varhaiskasvatuksen järjestämisen tapojen ja pedagogiikan näkökulmista. Jos maksuttomuudesta kaavaillaan pysyvämpää ratkaisua, tulee myös varmistaa, että kuntia tuetaan taloudellisesti maksuttomien palveluiden järjestämisessä, Kuusiholma-Linnamäki summaa.

Johtajien työnkuvia on syytä kehittää 

Varhaiskasvatuksen johtajuutta tarkastelleessa arvioinnissa havaittiin, että suurin osa johtajista piti työnkuvaansa mieluisana. Osa arvioi työnsä kuitenkin raskaaksi ja alaisten määrään liian suureksi. Pienten johtamiskokonaisuuksien johtajien arviot omasta työnkuvasta olivat ajoittain positiivisempia kuin keskikokoisten tai suurten kokonaisuuksien johtajien. Työtä hankaloittavissa tekijöissä nostettiin esiin muun muassa kiire, työn pirstaleisuus ja ennakoimattomuus. Näiden nähtiin olevan seurausta erityisesti henkilöstöpulasta, jonka vuoksi johtajan työstä kuluu paljon aikaa sijaisten etsimiseen:

• Pula kelpoisesta varhaiskasvatushenkilöstä puhuttaa paljon, ja se on tiedostettu nostamalla esimerkiksi koulutusmääriä. Päivittäisjohtamisen näkökulmasta tarvitaan kuitenkin nopeasti myös muita paikallisia ratkaisuja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, arviointiasiantuntija Anna Siippainen Karvista muistuttaa.

Johtajien kuukausittaisesta työajasta eniten työaikaa vei henkilöstö- ja pedagogiikan johtaminen, mutta sille toivottiin vielä lisää aikaa. Johtajien työnkuvia onkin syytä kehittää edelleen niin, että johtamiskokonaisuus on hallittavissa ja johtaja pystyy tukemaan henkilöstöä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa:

• Varhaiskasvatuksen johtamista voi pitää tärkeänä osana sitä ketjua, joka mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Varhaiskasvatuksen johtamiseen tuleekin kiinnittää huomiota ja sen kehittäminen on otettava yhteiseksi tehtäväksi niin päiväkodeissa, kunnissa kuin kansallisessa päätöksenteossa ja koulutusten kehittämisessä, Siippainen painottaa.

Johtajuuden nykytilan arviointia varten kerättiin aineistoa kahdella kyselyllä, joista ensimmäinen oli suunnattu kuntien ylimmille varhaiskasvatuksesta vastaaville viranhaltijoille ja toinen päiväkodin johtajille sekä perhepäivähoidon ohjaajille. Aineistonkeruussa olivat mukana kaikki Manner-Suomen kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat.

Maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun kolmannen vaiheen arvioinnissa aineistoa kerättiin viisivuotiaiden lasten huoltajilta sekä kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavilta viranhaltijoilta.  Kokeilun kolmanteen vaiheeseen osallistui 26 Manner-Suomen kuntaa, jotka tarjosivat viisivuotiaille lapsille maksutonta varhaiskasvatusta 20 viikkotuntia. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä kolmivuotinen kokeilu päättyi kesällä 2021.

Raportit löytyvät https://karvi.fi/publication/yhdessa-yritetaan-tehda-parasta-mahdollista-varhaiskasvatusta-ja-laatua-jokaisen-lapsen-paivaan-varhaiskasvatuksen-moninaiset-johtamisrakenteet-ja-johtaminen/

ja https://karvi.fi/publication/viisivuotiaiden-maksuttoman-varhaiskasvatuskokeilun-kolmannen-vaiheen-arviointi/

Lisätietoja:

Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen:

• arviointiasiantuntija Anna Siippainen, puh. 029 533 5566, siippainen@karvi.fi
• arviointineuvos Janniina Vlasov, puh. 029 533 5543, vlasov@karvi.fi

Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arviointi:

• arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäki, puh. 029 533 5551, kuusiholma-linnamaki@karvi.fi