Ohita navigaatio

Maksuttomuus lisää varhaiskasvatukseen osallistumista

Alle yhdeksänkymmentä prosenttia viisivuotiasta osallistuu varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on saada loputkin mukaan.

Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kokeilun maksuttomasta varhaiskasvatuksesta viisivuotiaille. Kokeilun tavoitteena on saada mahdollisimman moni viisivuotias varhaiskasvatuksen piiriin ja kerätä tietoa mahdollista esiopetuksen laajentamista varten. Arviointiasiantuntija Anna Siippainen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista korostaa, että viisivuotiaiden maksuttomassa varhaiskasvatuksessa ei ole kyse kaksivuotisesta esiopetuksesta toisin kuin osa varhaiskasvatuksen ammattilaisistakin luulee.

Viisivuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen nousi vuoden aikana kokeilukunnissa 5,4 prosenttiyksikköä ja vertailukunnissa 2,9 prosenttiyksikköä. Kokeilukunnissa tapahtunut osallistumisasteen nousu on tilastollisesti merkitsevästi suurempi.

Lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen vaikuttavat hinnan lisäksi kunnan poliittinen tahtotila, myönteinen asenne varhaiskasvatusta kohtaan sekä palveluohjaus. Kokeilukunnissa perheitä on esimerkiksi lähestytty aiempaa henkilökohtaisemmin puhelimitse tai kirjeellä. Maksuttomuudesta on tiedotettu mediassa ja joissain kunnassa oli järjestetty pop up -tapahtuma kauppakeskuksessa.  – Suomessa on yli 300 kuntaa, joten kokeilussa mukana olevat kunnat eivät edusta koko varhaiskasvatuksen kuntakenttää. Kokeiluun lähteminen on kunnille iso taloudellinen satsaus. Kokeiluun onkin epäilemättä osallistunut sellaisia kuntia, joissa lapsiperheiden asiat koetaan tärkeiksi ja joissa on haluttu panostaa lapsiperheiden palveluihin.

Siippainen muistuttaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän lisääntyminen ei ole kaikissa kunnissa ihan yksinkertainen asia. Suurissa kunnissa saatetaan tarvita lisääntyneen lapsimäärän vuoksi nopeasti uusia tiloja ja henkilöstöä. Kokeilukunnissa on myös mietitty, millaisia pedagogisia sisältöjä maksuttomaan varhaiskasvatukseen tulisi sisällyttää ja kuinka maksuttomuus ylipäänsä järjestetään. Sidotaanko se esimerkiksi tiettyyn kellonaikaan, vai saavatko vanhemmat käyttää 20 viikkotuntia haluamallaan tavalla?

 Perhepoliittisia esteitä

 Vanhemmat ovat suhtautuneet kokeiluun pääsääntöisesti myönteisesti. Osa toivoo kuitenkin, että viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen säilyisi vapaaehtoisena, eikä siitä tulisi velvoittavaa. – Suomessa on aika vahva ideologia hoitaa lapsia kotona. Se ei voi olla vaikuttamatta vanhempien valintoihin. Vanhemmilta keräämämme aineiston mukaan osa vanhemmista haluaisi hoitaa lapset kotona, vaikka maksuton varhaiskasvatus laajenisi koskemaan kaikkia viisivuotiaita. Halukkuuteen vaikuttaa ideologisten syiden lisäksi myös se, missä perhe asuu. Varhaiskasvatukseen voi olla pitkä ja hankala matka.

Perhepoliittiset päätökset vaikuttavat lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Kotihoidontuki mahdollistaa lasten hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Kunnilla voi olla myös kotihoidon kuntalisiä ja sisaruslisiä, jotka kannustavat hoitamaan perheiden isompiakin lapsia kotona.

Vaikka varhaiskasvatus olisi maksutonta, se voi tulla perheelle silti kalliiksi. Perhe voi menettää varhaiskasvatukseen osallistumisen vuoksi esimerkiksi kotihoidontuen kuntalisän. Jos viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta lähdetään tekemään pysyvää ratkaisua, suunnittelussa pitää lähteä Siippaisen mukaan perhepoliittisen järjestelmän kehittämisestä kokonaisuutena. Sitä pitää tarkastella kriittisesti, jotta tunnistetaan järjestelmän sisällä olevat osallistumisen esteet. Samalla on varmistettava, että tehdyt ratkaisut palvelevat perheiden tarpeita.

– Perheillä on monenlaisia elämäntilanteita ja hoitojärjestelyjä. Näyttää siltä, että lastenhoidon ratkaisuissaan vanhemmat eivät yleensä aseta kotihoitoa ja varhaiskasvatusta vastakkain. Ideaalitilanteessa meillä olisikin sellainen perhepoliittinen järjestelmä, joka mahdollistaisi nämä molemmat tarvittaessa myös yhtä aikaa.

Maksutonta varhaiskasvatusta puoltaa muun muassa pikkulapsiperheiden lisääntynyt köyhyys. Maksuttomalla varhaiskasvatuksella voi olla suuri merkitys koulutuksellisen tasa-arvon lisäämisessä. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ei saisi olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta.

 Lapsen etu edellä

 – Niin kauan kuin puhutaan maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, en ole huolissani. Mutta ajatukseen kaksivuotisesta esiopetuksesta suhtaudun maltillisesti.

Tällä hetkellä viisivuotiaat lapset kuuluvat varhaiskasvatuslain piiriin. Esiopetuksessa olevia lapsia puolestaan koskee perusopetuslaki. Jos lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös täydentävää hoitoa, hän kuuluu muun kuin esiopetuksessa olevansa ajan varhaiskasvatuslain piiriin. Pahimmassa tapauksessa lapsi joutuu vaihtamaan päivän aikana paikasta toiseen. Kahden eri lain piiriin kuuluminen ei välttämättä palvele lapsen etua, ja siitä syystä nykyisen lainsäädännön ulottaminen viisivuotiaisiin ei ole Siippaisen mukaan ongelmaton ratkaisu.

Varhaiskasvatuksen muuttaminen kaksivuotiseksi esiopetukseksi edellyttäisi mittavia lainsäädännöllisiä uudistuksia. Siippaisen mielestä uudistuksia ei tule tehdä ilman perusteellista selvitystä siitä, mitä muutokset tarkoittaisivat lasten kannalta. Pystytäänkö muutoksissa turvaamaan esimerkiksi lapsen eheät päivät varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa vai siirrelläänkö häntä paikasta toiseen?

– Olen iloinen, ettei muutoksiin ole lähdetty suin päin vaan asiaa selvitetään monella taholla. Mahdolliset uudistukset pitää valmistella huolella ja tehdä lasten edun mukaisesti. Tarvitsemme osallistumisasteen nostamisen lisäksi pohdintaa myös siitä, millaista varhaiskasvatusta lapsille halutaan tarjota, etenkin jos osallistumisesta tehdään velvoittavaa. Vasta kokeilun arvioinnin myötä olen alkanut ymmärtää, kuinka monimutkaisesta ja isosta asiasta oikeastaan onkaan kysymys, sanoo Anna Siippainen.

Maksuttomuuskokeilu

 Viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu alkoi elokuussa 2018 ja laajenee tänä syksynä. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän kokeilun ensimmäisessä vaiheessa on mukana 19 kuntaa – tämän vuoden syksyllä 27 kuntaa. Vuonna 2013 syntyneillä lapsilla on kokeilukunnissa oikeus osallistua maksuttomaan varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa.

Karvi arvioi kokeilun ensimmäistä vaihetta kolmen eri aineiston avulla. Arvioinnissa hyödynnetään kuntien tuottamia tilastoja, huoltajille suunnattua kyselyä sekä varhaiskasvatuksen virnanhaltijoiden eli hallinnollista työtä tekevien asiantuntijoiden haastatteluja.

Kokeilussa on mukana suuria kuntia, kuten Helsinki ja Turku, sekä pieniä kuntia, joissa on esimerkiksi vajaa 20 viisivuotiasta. Tietoa kunnista on kerätty sekä ennen kokeilua että sen jälkeen. Kokeilukuntia on verrattu sellaisiin kuntiin, jotka eivät ole mukana kokeilussa.

Teksti Tiina Komi

Kuva Nina Kaverinen

 

Tapahtumat

Yhdistyksemme