Ohita navigaatio

OECD: Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen edelleen kansainvälisesti vertaillen alhaista

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi 10. syyskuuta vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2019. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n 36 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä.

Suomalaislasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyi, mutta se on silti OECD-maiden keskiarvon alapuolella

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus 3-5 –vuotiaista oli vuonna 2017 jo 79 prosenttia. Silti joka viides 3-5 -vuotias on edelleen tilastoidun varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomi poikkeaakin merkittävästi muista Pohjoismaista, joissa osallistumisaste on maasta riippuen 94-98 prosenttia. Suomi jää osallistumisessa myös alle OECD-keskiarvon, joka on 87 prosenttia.

Varhaiskasvatuksen opettajien liitto katsoo, että varhaiskasvatuksen kehittämisessä ollaan hyvällä tiellä, mutta kehitettävää on edelleen. Etenkin lasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulee edistää. Viime viikolla ilmestynyt Kansallisen koulutuksen arviointiraportti viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta nosti esiin kotihoidon tuen sisarkorotuksen ja kotihoidon tuen kuntalisien saamisen ehdot, jotka vaikuttavat vanhempien sisarusten varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Varhaiskasvatuksen myönteisten vaikutusten valossa onkin selvää, että lasten varhaiskasvatukseen osallistumista tulee edistää. Varhaiskasvatuksen opettajien liiton mielestä 3-5-vuotiaiden osallistumisasteen nostamiseksi on kotihoidontuen järjestelmää kokonaisuudessaan tarkasteltava kriittisesti. Karvin arviointitulosten mukaan viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen lisääntyi maksuttomuuden seurauksena. Varhaiskasvatuksen opettajien liiton mukaan viisivuotiaiden varhaiskasvatuskokeiluja tuleekin laajentaa hallitusohjelman mukaisesti.

Kaikissa Pohjoismaissa varhaiskasvatukseen investointi on kansainvälisesti korkealla tasolla, tarkasteltiinpa asiaa lapsikohtaisten kustannusten tai BKT-osuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen rahoituksen BKT-osuus on OECD-maissa 0,8 prosenttia, Pohjoismaissa se vaihtelee Suomen 1,2 prosentista Norjan kahteen. Kansallisesti tarkasteltuna Karvin arviointiraportti varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanosta nostaa esiin varhaiskasvatuksen resurssoinnin vaikutuksen varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumiseen. Toiminnan tasalaatuisen toteutumisen ja laatuerojen tasaamiseksi on varhaiskasvatukselle taattava riittävät resurssit. Rittävä resurssointi edellyttää sekä taloudellisia panostuksia henkilöstön riittävyyteen ja henkilöstön täydennyskoulutuksen, myös varhaiskasvatuksen opettajien palkkauksen nostamisen sille tasolle, että varhaiskasvatuksen opettajat saadaan pysymään alalla.

 

Tapahtumat

Yhdistyksemme