Ohita navigaatio

Päiväkodin johtaja on moniosaaja

Kasvatustieteen maisteri ei ole valmis päiväkodin johtaja. Työhön tarvitaan monenlaista osaamista, jota johtajalle karttuu käytännön työssä ja erilaisissa koulutuksissa. Maisterin tutkinto antaa kuitenkin hyvän pohjan oman osaamisen rakentamiselle.

Päiväkodin johtajalla on oltava varhaiskasvatuksen osaamista. Varhaiskasvatusyksikön johtaja Emmi Thompson ei usko, että pystyisi tekemään työtään ilman riittävää substanssiosaamista. Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallinen tehtävä on niin tärkeä, ettei sitä pysty johtamaan ilman alan tutkintoa.

– Työ edellyttää vahvaa pedagogista osaamista varhaiskasvatuksen kentältä. Pystyn johtamaan pedagogista työtä, koska minulla on sen alan osaamista. Tunnen varhaiskasvatuksen perusteet ja varhaiskasvatuslain ja tiedän, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Tiedän esimerkiksi, miten vasun perusteiden eri osa-alueita sovelletaan yksikössämme, jotta saavutamme tavoitteemme.

Uransa alussa Emmi Thompson työskenteli seitsemisen vuotta varhaiskasvatuksen opettajana. Hän teki myös muutaman vuoden yksikön johtajan sijaisuutta eli toimi vastaavan lastentarhanopettajan sijaisena, kuten tuolloin sanottiin. Työ tuntui mielekkäältä ja Thompson suoritti maisterin tutkinnon syventääkseen osaamistaan.

Hänestä päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten nostaminen oli hyvä päätös. Tulevaisuudessa päiväkodin johtajalla on oltava vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuuden lisäksi. Myös riittävä johtamistaito on välttämätön.

– Maisterin tutkinto on kasvattanut yhteiskunnallista ja tieteellistä ymmärrystäni. Tutustuminen varhaiskasvatuksen laadun ja arvioinnin mittareihin antaa eväitä varhaiskasvatuksen opettajien työn johtamiseen. Pystyn perustelemaan valintani.

Thompsonilla on vastuullaan vain yksi päiväkoti, mitä hän pitää hyvänä asiana riittävän läsnäolon kannalta. Lisäksi hän toimii kahden ryhmäperhepäiväkodin ja kolmen laaja-alaisen erityisopettajan johtajana. Kaikkiaan henkilöstöä on vajaa kolmekymmentä.

Kuninkaisten päiväkoti sijaitsee Espoon Kilossa. Espoossa on parhaillaan menossa iso leikkiprojekti, joka pohjaa sekä varhaiskasvatuksen perusteisiin että Karvin arviointiin. Thompson hyödyntää projektin johtamisessa omassa yksikössään omia arviointiin ja laatuun liittyviä opintojaan sekä pro gradu työssään käyttämiä Karvin itsearvointikriteerejä.

– Jaan tutkimustietoa varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja käymme yhdessä vuoropuhelua siitä, miten leikki on meillä edustettuna ja miten tuemme lasten osallisuutta – ja miksi tätä teemme.

Sosiaalinen pääoma karttuu opiskelemalla

Kun Thompson suoritti kasvatustieteiden maisterin tutkintoa, hänen opintoihinsa ei liittynyt johtajaopintoja. Thompson on tyytyväinen työnantajaansa.

Espoossa päiväkotien johtajat perehdytetään hyvin työhönsä. Kaupunki järjestää webinaareja ja kursseja. Thompson opiskelee parhaillaan lähiesimiestyön tutkintoa, jonka työnantaja hänelle tarjoaa ja suorittaa yliopistossa varhaiskasvatuksen johtamisen täydennyskoulutusta.

– Johtajan tehtävä on tukea myös työntekijöiden osaamista ja siihen liittyviä tarpeita. Työntekijät ovat varhaiskasvatuksen voimavara, josta haluan pitää huolta niin, että kaikilla on hyvä olla.

Thompson kertoo olevansa koulutusmyönteinen ihminen. Hän uskoo, että koulutuksesta on aina hyötyä. Se kehittää paljon myös metataitoja, ei vain substanssiosaamista. Kouluttautuminen antaa ongelmanratkaisutaitoja, kehittää kykyä ajatella kriittisesti sekä kykyä muodostaa erilaisia merkityksiä. Opiskeleminen lisää myös sosiaalista pääomaa.

– Kasvatustieteiden maisteri ei ole valmis johtaja. Johtajana kasvaminen ja kehittyminen edellyttävät elinikäistä oppimista. Työn kautta oppii paljon, mutta sen lisäksi kannattaa osallistua erilaisiin koulutuksiin.

Enemmän aikaa kohtaamisiin

Espoossa on Thompsonin mukaan tarjolla hyviä välineitä pedagogiseen johtamiseen. Hän käyttää apunaan esimerkiksi havainnointityökaluja.

– Vietän aina välillä aamupäivän jossain ryhmässä havainnoiden toimintaa tiettyjen kriteerien avulla. Saatan havainnoida esimerkiksi lapsen osallisuutta leikkiin. Kerron etukäteen, mitä milloinkin havainnoin ja jaan havaintoni ryhmän tiimipalaverissa.

Systemaattisen, avoimen havainnoinnin lisäksi Thompson viettää ryhmissä muutenkin aikaa, jotta sekä henkilöstö että lapset saavat kokea olevansa hänelle tärkeitä. Hän juttelee lasten kanssa ja kyselee kuulumisia.

Emmi Thompson muistuttaa, että varhaiskasvatustyön perustarkoitus on lasten hyvinvointi ja oppiminen. Hyvinvoiva henkilöstö saa lapset loistamaan.

Niin tärkeänä kuin Emmi Thompson pedagogista johtamista pitääkin, hänellä ei ole siihen riittävästi aikaa.

– Pidän vuorovaikutusta, kohtaamista, rauhallista etenemistä ja syvällistä keskustelua erittäin tärkeänä. Mutta tällaiset kohtaamiset jäävät puuttumaan, jos aikaa ei ole tarpeeksi. Syvällinen keskustelu kärsii, kun päivät täyttyvät kaikesta muusta johtajuuteen kuuluvasta työstä.

Thompson haluaisi syventyä nykyistä enemmän ryhmien toimintaan ja tutustua lapsiin sekä käydä vuoropuhelua muiden ammattilaisten kanssa, mutta tämä jää liian vähälle.

Tapaamistunteja vanhemmille pihalla

Päiväkodin johtajan on oltava moniosaaja. Emmi Thompson kertoo, että varhaiskasvatuksen johtaja vastaa niin rakennuksista, ihmisistä, ruokahuollosta, taloudesta kuin oppimisestakin.

– Johtajalta vaaditaan osaamista monelta kentältä sekä ajattelutaitoa. En välttämättä ymmärrä aina, mitä joku ilmastointiasia tarkoittaa, mutta osaan selvittää erilaisia pulmia.

Johtajan ei tarvitse tietää kaikkea, mutta hänen täytyy kyetä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Tähän tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, uteliaisuutta ja kykyä tarttua toimeen.

Kasvatustieteen maisterin opinnot antavat eväitä myös vuorovaikutukseen. Opiskeluaikana Thompson on ollut mukana erilaisissa yhteisöissä ja ryhmissä, joissa vuorovaikutustaidot ovat karttuneet. Emmi Thompsonin mielestä kiireettömyys, kuunteleminen, empatia, kyky asettua toisen asemaan ja kokonaisuuden hahmottaminen ovat johtajalle tärkeitä taitoja.

Päiväkodin johtaja tekee yhteistyötä myös vanhempien kanssa. Thompson on kehittänyt korona-aikana uusia keinoja vanhempiin tutustumiseen.

– Haluan pitää kynnyksen ottaa minuun yhteyttä matalana. Olen esimerkiksi pitänyt perinteisten vanhempainiltojen sijaan ”Emmin tapaamistunteja”. Haluan, että vanhemmat tunnistavat minut ja tietävät, keneltä ne johtajan allekirjoittamat sähköpostit tulevat.

Teksti Tiina Komi kuva Nina Kaverinen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 1/22. Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha