Pedagoginen johtajuus toimii työyhteisön voimavarana

Työyhteisössä voi olla piileviä toimintakulttuurin tapoja, joita ei aina edes tunnisteta. Niitä on tärkeä avata ja tarkastella työyhteisön oppimisen ja kasvun kannalta. Toimintaan vaikuttaa myös se tapa, jolla asioista puhutaan. Johtaminen tapahtuu pitkälti keskustelujen kautta. 

Pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadusta vastaamista ja sen kehittämistä. Varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Elina Fonsén Jyväskylän yliopistosta on sitä mieltä, ettei pedagoginen johtajuus ole sidottu ainoastaan johtajan toimenkuvaan, vaan jokainen päiväkodin työntekijä kantaa vastuuta oman ammattiroolinsa mukaisesti. Hän puhuu jaetusta pedagogisesta johtajuudesta. 

Johtajuus on sanana laajempi käsite kuin johtaminen. Johtajuus on yhdessä tekemistä ja yhteisen vastuun kantamista pedagogiikan laadusta. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien perusteet edellyttää toimintakulttuurin johtamista. 

Toimintakulttuuri rakentuu vakiintuneista toimintatavoista. Yli kolmessakymmenessä päiväkodissa työskennellyt ja lukuisia opiskelijoita ohjannut Fonsén kertoo, että päiväkodeissa on välillä hyvin vahvoja toimintakulttuurisia tapoja, jotka ovat rakentuneet aikojen saatossa. Niistä osa on piilossa, eikä niitä välttämättä heti tunnista. 

Fonsén muistuttaa, että aina, kun toiminnalle asetetaan uusia tavoitteita, täytyy osata luopua vanhasta. Usein työyhteisössä toimitaan automaattisesti samalla tavoin kuin ennenkin, mistä seuraa se, että tekemistä kertyy liikaa. On tärkeä keskittyä siihen, mikä nykytutkimustiedon varassa on oleellista. 

”Tieto voi kumota aiempia toimintatapoja. Esimerkiksi lapsen istuttamista jäähypenkillä pidettiin vielä jokin aika sitten hyvänä ideana. Nykytiedon varassa se on lapsen kiusaamista.”

Hyvällä johtajuudella on väliä  

Hyvä pedagoginen johtajuus on tutkimusten mukaan yhteisön voimavara. Sillä on vaikutusta henkilöstön toteuttaman pedagogiikan laatuun, työyhteisön oppimiseen ja hyvinvointiin ja sitä kautta lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Hyvällä johtajuudella on oikeasti väliä. 

Johtajuuden jakaminen ei ole vastuun jakamista pois itseltä, vaan se on asioiden jakamista sekä yhteisen suunnan löytämistä. On tärkeää, että kaikki jakavat yhteisen näkemyksen perustehtävästä. 

Fonsén tarkastelee johtajuutta laajasti. Se lähtee valtakunnan päätöksentekotasolta ja koskee kuntapäättäjiä, varhaiskasvatusjohtajaa, päiväkodin johtajaa, varhaiskasvatuksen opettajaa ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa, joka johtaa omaa työtään ja sitoutuu yhteisiin arvoihin sekä pedagogisiin käytänteisiin. Opettajan vastuulla on tiimin pedagoginen johtajuus. 

Mitä ylempänä johtaja on, sitä ohuemmaksi hänen arjen asiantuntemuksensa jää. Myös tiedon vieminen ja perusteleminen alhaalta ylöspäin on pedagogista johtajuutta. 

Johda itseäsi ja voi hyvin 

Työhyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Yksilötasolla hyvinvointi kytkeytyy elämänhallintaan, kasvumotivaatioon sekä terveyteen ja fyysiseen kuntoon. Jokaisen työntekijän on huolehdittava esimerkiksi omasta palautumisestaan. 

”Voit itse ottaa vastuuta ja vaikuttaa moneen asiaan. Jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi omaan asenteeseensa, mikä puolestaan vaikuttaa ryhmähenkeen, vuorovaikutukseen ja ryhmän toimivuuteen. Oma asenteesi piilovaikuttaa muiden asenteisiin.”

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa organisaation tavoitteellisuuteen, joustavuuteen, jatkuvaan kehittymiseen ja toimivuuteen. Esimerkiksi päiväjärjestykseen vaikuttaminen heijastuu arjen kiireellisyyteen. 

On hyvä tunnistaa ja ravistella oman työyhteisön toimintakulttuuria ja miettiä esimerkiksi, työvuoroja, aikatauluja, päiväjärjestystä sekä sisään- ja ulosmenotilanteita. Niillä on suuri vaikutus työyhteisön voimavaroihin. 

Työn sisällöllinen hallinta ja ajantasainen osaaminen ovat työhyvinvoinnin perusedellytyksiä. Moni pelkää, ettei oma osaaminen riitä. Osaamisen kehittäminen esimerkiksi yhteisin koulutuksin lisää luottamuksen tunnetta työnantajaa kohtaan. Se voi tuottaa jopa enemmän yhteisöllisyyttä kuin tyky-päivät. Työnhallinnan tunteen saavuttaminen laskee merkittävästi työssä koettu stressiä. 

Puheella on valtaa 

Yhteisten visioiden löytäminen sitouttaa henkilöstöä. Johtaminen rakentuu perustalle, jossa ovat yhteistä toimintaa ohjaavat, yhdessä sovitut arvot. 

Fonsén kannustaa käymään arvokeskustelua aina uuden toimintakauden käynnistyessä. Yhdessä voi jakaa ajatuksia lapsen kasvatuksesta ja oppimisesta. Keskustelu tuottaa yhteistä näkemystä ja luo pohjan pedagogiikalle. 

”Jos tiimillä ei ole yhteistä arvopohjaa, on aivan sama, mitä lapsen tai ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmissa lukee.” 

Varhaiskasvatuksessa käydään diskurssia muun muassa normiohjauksesta, opetussuunnitelmista, kasvatustieteellisestä tiedosta ja toimintakulttuurista. Diskurssilla tarkoitetaan ajattelutapojen, käsitysten ja oletusten kokonaisuutta, joka määrittää jonkin tietyn aiheen kielenkäyttöä ja sitä, mitä ja miten siitä puhutaan. 

Kun joku puhetapa saa vallan, se alkaa määrittää todellisuutta. Se koetaan ikään kuin oikeaksi tavaksi toimia ja se alkaa vaikuttaa toimintatapoihin. Yksi vahva toimintakulttuuri, talon tapa, voi määrittää perustehtävää. 

Parhaimmillaan varhaiskasvatuksen suunnitelmat rakentuvat hyvälle pedagogiselle tiedolle. Jos vankka osaaminen puuttuu, kasvatustieteellisen tiedon diskurssi jää ulkokultaiseksi tai vahvat persoonat vievät keskustelua päättäen, että tehdään samalla tavalla kuin aina ennenkin. 

Puheella on valtaa. Kielteistä keskustelua seuraavat avoimuuden puute, epäluottamus ja jaksamisongelmia. Positiivinen puhe siivittää avoimuutta, luottamusta ja voimaantumista. 

”Tunnista, mikä puhetapa omassa yksikössäsi on vallalla, mikä toimintaa ohjaa. Vallitseeko teillä positiivinen vai negatiivinen diskurssi?”

Fonsén muistuttaa, että vuorovaikutusosaaminen on varhaiskasvatuksen ydinosaamista. Keskustelu on osa varhaiskasvatustyötä ja ammatillista toimintaa. Mitä enemmän henkilöllä on koulutusta, sitä enemmän osaamista häneltä odotetaan myös vuorovaikutustaidoissa. 

Elina Fonsén korostaa pedagogisen keskustelun tärkeyttä. Se ei pois perustehtävästä vaan keskustelut tukevat pedagogiikkaa. Johtaminen tapahtuu pitkälti keskustelujen kautta. 

Teksti Tiina Komi Kuva Nina Kaverinen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 4/22. Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha