Ohita navigaatio

Saamelaista varhaiskasvatusta kaupungissa

Pohjoissaamenkielisessä päiväkotiryhmässä tuetaan lasten saamelaista identiteettiä ja opitaan saamelaista kulttuuria. Eri-ikäisistä lapsista muodostuva ryhmä toimii perheenomaisesti.

Oululaisen Mäntylä-Snellmanin päiväkodin Rásit-ryhmässä tarjotaan varhaiskasvatusta äidinkielenään pohjoissaamea puhuville 2–5-vuotiaille lapsille. Ryhmän yhteydessä on myös kielipesätoimintaa sellaisille lapsille, jotka eivät kuule kotona saamea, mutta joilla on saamelaiset sukujuuret. Vanhemmat haluavat, että lapsi oppii sukunsa kieltä.

Kieli on ikkuna kulttuuriin, identiteettiin ja sukuun. Eri ikäiset lapset ovat samassa ryhmässä, mutta heidät jaetaan usein ikäryhmittäin pienryhmiin.

Varhaiskasvatuksen opettaja Anna-Liisa Väyrynen kertoo, että pienet lapset oppivat kieltä nopeasti isommilta lapsilta, varhaiskasvatuksen opettajilta ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajalta. Kahdentoista hengen ryhmässä on viisi 2–3-vuotiasta lasta.

Väyrysen äidinpuoleinen suku on pohjoissaamenkielistä, mutta hän oppi käyttämään aktiivisesti kieltä vasta aikuisena.  – Toimintamme on perheenomaista. Pienet lapset oppivat saamen kieltä varhaiskasvatuksessa kaiken muun toiminnan ohessa. Kielitaito vahvistuu koko ajan.

Lapset tottuvat heti Ráseissa aloitettuuan, että toimintakieli on saame. Lapsi yhdistää luontevasti puhutun ja tekemisen toisiinsa. Kielenkehitys on muutakin kuin puhetta. Lapsi oppii, miten katse, äänensävy, ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa viestiä. – Lapset saattavat puhua keskenään leikkiessään välillä suomea, mutta meille he puhuvat aina saamea.

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline, joka tukee ajattelun ja kommunikoinnin kehittymistä. Pohjoisaamen kielessä on esimerkiksi paljon sanoja, jotka avaavat lapselle tiettyjä nyansseja. Erilaiset lunta kuvaavat sanat kertovat lapselle, onko kyse pakkaslumesta, märästä lumesta vai sohjosta.

Saamenmaa oppimisympäristönä

Päiväkodin tiloista löytyy erikoinen maailma: Saamenmaa. Se on oppimisympäristö, jossa lapset pääsevät sisään saamenkieliseen kulttuuriin leikin ja opetuksen kautta. Väyrynen kertoo, että hyvin suunniteltu oppimisympäristö innostaa lapsia saamen kielen ja kulttuurin oppimiseen ja vahvistaa lasten omaa kulttuuri-identiteettiä.

Saamenmaassa on laavu, jonka leikkinuotiossa lapset voivat laittaa saamelaisia ruokia, kuten kalaa, riekkopaistia ja poroa. Esillä on saamelaista taidetta, kirjallisuutta, kuvia, käsitöitä ja saamelaiseen kultuuriin liittyviä esineitä ja materiaaleja.

Saamelainen varhaiskasvatus perustuu saamelaisiin arvoihin: kieleen, sukuun, yhteisöön, vahvaan identiteettiin, luontoon ja perinteisiin elinkeinoihin. Saamelaisen kulttuurin ja luonnon arvostaminen ovat keskeisissä rooleissa.

Jo pienille lapsille opetetaan, että luonnossa liikutaan sitä arvostaen eikä edes oksia taitella turhaan.  Luontoretkillä mukaan otetaan vain se, mitä tarvitaan. Pienetkin opetetaan ajattelemaan kestävää kehitystä. Retket suunnitellaan etukäteen ja lapsille kerrotaan, mikä on kulloisenkin retken tarkoitus; mihin huomiota tällä kertaa kiinnitetään.

Saamelaisuus näkyy varhaiskasvatuksessa, sekä opetuksessa että lasten leikeissä. Lapset oppivat, mitä saamelaisten perinteiset luontaiselinkeinot ovat. Alle kolmevuotiaat eivät varsinaisesti ajattele asioita aikuisten maailmasta käsin, mutta he leikkivät mielellään kalastusta, riekonpyyntiä ja poronhoitoa. – Pienet ottavat isommilta lapsilta mallia ja harjoittelevat suopungilla heittämistä tai juoksevat itse vasana pitkin pihaa.

Suvun merkitys näkyy kielessä

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa. Pohjoissaamea puhutaan Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa.

Osalla lapsista on sukulaisia myös Ruotsin ja Norjan puolella. Sukulaisvierailut vahvistavat lasten saamen kielen taitoa. Harva lapsista osaa norjaa tai ruotsia, eivätkä serkut ja muut sukulaiset osaa suomea, mutta heillä on silti yhteinen kieli, pohjoissaame.

Suvun tärkeys näkyy kielessä. Pohjoissaamessa on omat sanat eri sukulaisille, esimerkiksi isän vanhemmalle veljelle on oma sanansa ”eahki”, nuoremmalle veljelle omansa. Sanat kertovat sukulaissuhteista.

Ráseissa tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa lasten saamen kielen taitoa, auttaa lapsia suhtautumaan myönteisesti saamelaiskulttuuriin ja vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä kaupungissa. – Saamenkielinen varhaiskasvatus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kokonaisvaltaisesti kielen ja kulttuurin piiriin. Suomen kieli hallitsee Oulussa päiväkodin ulkopuolella, mutta täällä lapset tottuvat kuulemaan saamea, Anna-Liisa Väyrynen kertoo.

Teksti Tiina Komi kuva Nina Kaverinen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 2/2021.

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:25