Ohita navigaatio

Sivistysvaliokunta: Varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä tulee jatkaa

Kaikilla koulutusjärjestelmämme koulutusasteilla ja -muodoilla on oma tärkeä tehtävänsä, yksin ja yhdessä toistensa kanssa, ja muutokset maailmassa edellyttävät niiden kehittämistä edelleen, toteaa Eduskunnan sivistysvaliokunta maanantaina luovutetussa mietinnössään koulutuspoliittisesta selonteosta.

Koulutuspoliittisessa selonteossa annetaan visio, tavoitteet ja toimenpiteet koulutusjärjestelmän, myös varhaiskasvatuksen suunnaksi vuoteen 2040.

Sivistysvaliokunta tunnustaa varhaiskasvatuksen merkityksen ja toteaa, että perustaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen tulee alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Perustaitojen oppimisen kehittämiseen on tärkeää panostaa koko opintopolulla varhaiskasvatuksesta alkaen. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on kiinnitettävä huomio varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen.

Mietinnössä on varhaiskasvatuksen kannalta tärkeitä linjauksia, joita Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto on tavoitellut jo pitkään. Osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön uudistusta huomioidaan maksuton varhaiskasvatus osallistumisasteen nostamiseksi, oppimisen tukea vahvistetaan, kaksivuotinen esiopetus vakinaistetaan ja esi- ja alkuopetuksen välille luodaan joustava siirtymä. Lisäksi lainsäädännön kehittämisen yhteydessä tulee huomioida osa-aikaisten lasten suhdeluvun korjaaminen sekä vuorohoidon laadun kehittäminen ja saavutettavuus, valiokunta linjaa. Mietinnössä kiinnitettiin huomio myös opettajien työvhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Valiokunta painottaa, että koulutusjärjestelmän kehittämisen rinnalla on pidettävä huoli riittävistä taloudellisista resursseista koulutuksen kaikilla asteilla. Koulutus- ja osaamistason nousu ei ole mahdollista ilman riittäviä resursseja. Valiokunta toteaa mietinnössään, että uudet velvoitteet tulee kompensoida koulutuksen järjestäjille täysimääräisinä ja esittää, että hallituksen on huomioitava selonteon rahoitustarpeet ja otettava huomioon tavoitteiden rahoitustarpeet julkisen talouden suunnitelmissa.

Mietinnössä myös todetaan, että nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta johtuen koulutuspoliittista selontekoa tulisi päivittää vähintään joka toinen vaalikausi eli seuraavan kerran viimeistään 2027—2031.

Valiokunta korostaa opetushenkilöstön kelpoisuuusvaatimusten säilyttämistä vähintään nykyisellä tasolla. – Tämä on hyvä linjaus sivistysvaliokunnalta, josta kiitämme. Jäimme kuitenkin kaipaamaan varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuden asettamista maisteritasoiseksi. Kysymys on vuoteen 2040 asetetuista tavoitteista, VOL:n puheenjohtaja Anitta Pakanen toteaa. Opettajakoulutuksen vetovoima rakentuu osin juuri maisteritasoiseen koulutukseen, joka on nähtävissä myös varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen hakijamäärien nousussa viimeisten vuosien aikana, Pakanen jatkaa.

Nyt jäämme odottamaan, että eduskuntapuolueet sitoutuvat edistämään näitä ja suuntaavat konkreettista ja merkittävää rahoitusta linjausten toimenpiteisiin.

Sivistysvaliokunnan mietintö löytyy täältä

 

Tapahtumat

Yhdistyksemme