Suomalaisten varhaiskasvatuksen opettajien palkkataso OECD:n keskiarvon alapuolella

Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin  mukaan työoloilla, mahdollisuudella kehittyä ja edetä työuran aikana sekä kilpailukykyisellä palkkatasolla on tärkeä merkitys opettajan ammatin veto- kuin pitovoimalle. Suomessa varhaiskasvatuksen opettajien palkkataso jää OECD:n keskiarvon alapuolelle. 

Raportin mukaan opettajan ammatin vetovoimaan vaikuttaa moni tekijä, joista hyvä palkkataso on yksi. Opettajien palkat vaihtelevat suuresti OECD -maiden välillä. Yhteistä on se, että varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat kaikkialla matalat muihin opettajiin nähden.

-Varhaiskasvatuksen opettajien palkkatason kehityksessä on tapahtunut paljon, mutta raportti osoittaa, että on edelleen jatkettava työtä, jotta varhaiskasvatuksen opettajien palkkaus saadaan kilpailukykyiseksi. ”Ei kelpoisen”  ja kelpoisen opettajan palkkauksen tasaaminen samantasoiseksi ei ole kestävä tie. Onneksi on niitäkin kuntia, jotka ovat lähteneet selvästi nostamaan nimenomaan kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien palkkausta, VOL:n puheenjohtaja Anitta Pakanen toteaa.

Raportissa korostettiin hyvän palkkauksen ja työolojen merkitystä opettajien pitovoimaan. Alhaiset palkat lisäävät tutkimusten mukaan henkilöstön vaihtuvuutta päiväkodeissa.

-Tulos on huolestuttava. Tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden – myös  työhyvinvoinnin olevan aivan keskeisesti yhteydessä pysyvään opettajakuntaan ja muuhun henkilöstöön. Tämä viesti kannattaisi nyt sivistysjohdoissa kuulla, Pakanen linjaa.

Raportissa todettiin opettajien palkkauksen nousevan koulutusjärjestelmän ylemmille tasoille noustessa. Varhaiskasvatuksessa on siten matalimmat opettajan palkat. Maiden välillä oli suuria eroja myös opettajien palkkauksen uranaikaisessa kehityksessä. Suomi kuuluu maihin, joissa varhaiskasvatuksen opettajien palkka nousee vain vähän työvuosien myötä.

Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen edelleen alhaista

Suomessa lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus alkaa varsin varhain. Varhaiskasvatukseen osallistumisen suhteen on tapahtunut myönteistä edistystä vuosituhannen alkupuolelta, jolloin Suomi erottui alhaisella osallistumisasteella.  Osassa vertailumaita varhaiskasvatukseen osallistuminen on kuitenkin selvästi Suomea yleisempää jo nuorena.

Pakanen korostaa, että suunta edistää lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on hyvä, mutta samalla on tärkeää kiinnittää huomio, millaiseen varhaiskasvatukseen lapset osallistuvat. Kaikilla lapsilla tulee olla yhdenvertainen oikeus osallistua laadultaan samantasoiseen varhaiskasvatukseen. Lähtökohta tuleekin olla, että pedagogisesta varhaiskasvatuksesta vastaa aina varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatuksen opettajia tulee tietenkin kouluttaa ja huolehtia samalla heidän veto- ja pitovoimastaan. Hyvä suunta olisi ryhtyä keskustelemaan myös pedagogisen varhaiskasvatuksen määrittelystä, Pakanen summaa.

Raportti on luettavissa täältä. 

Education at a Glance (EAG) on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vuosittain julkaisema koulutuksen indikaattoriraportti, jonka tarkasteluteema vaihtuu vuosittain. Raporttiin on koottu mittava tieto, joka mahdollistaa eri maiden koulutusjärjestelmien tarkastelun ja vertailun lukuisista eri näkökulmista.