Taiteet tukevat lapsen kasvua kokonaisvaltaisesti

Yhtenä taidekasvatuksen hyödyllisyysperustana voidaan nähdä sen yhteydet lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvuun ja kehitykseen. Viime
vuosina on esitetty useita tutkimuksia, joissa todetaan musiikki- ja taidekasvatuksella olevan positiivisia yhteyksiä lapsen yleisiin kouluvalmiuksiin,
kuten keskittymiskykyyn, kielellisiin, fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin valmiuksiin. Lisäksi tutkimukset tuovat esille taidekasvatuksen mahdollisuudet
eettisen kasvatuksen alueella sekä korostavat taiteiden merkitystä eräänä elämää rikastuttavana ilon ja mielihyvän lähteenä. Aivotutkimuksen tulokset todistavat mm. varhaisen musiikkikasvatuksen keskeisen merkityksen aivojen kehittymiselle ja lasten omaehtoisen oppimisen edistämiselle.

Musiikillisen toiminnan kautta lapsi oppii yhteistyötä ja toisten kuuntelua. Musiikillisen yhteistoiminnan kautta kehittyvät kielen oppimisen
taidot, toisen huomioonottamisen kyvyt, ongelmanratkaisukyvyt ja mahdollisuus saavuttaa emotionaalinen tasapaino. Tutustuessaan kulttuureihin
ja niiden taidemuotoihin lapsi tutustuu samalla ympärillään olevaan maailmaan ja kokeilee siihen liittyviä uusia ideoita, rooleja ja asioita. Näin lapset saavat tietoa ja elämyksiä eri kulttuureista ja oppivat taiteiden kautta ymmärtämään ja rakentamaan myös omaa sosiaalista asemaansa
maailmassa. Taiteiden sisäiset arvot liittyvät voimakkaasti jokaisessa yksilössä olevaan sisäiseen ja herkkään taiteelliseen puoleen sekä
humaanin kasvun periaatteisiin. Varhaiskasvatus, jossa leikin ja musiikillisen aistimisen merkitys korostuu edistää parhaiten
lasten oppimisedellytyksiä. Taidekasvatuksen arvoperusta on siinä itsessään, taide on kanava tunteiden ja mielenmaisemien itseilmaisuun ja kokemiseen
taiteiden moninaisten (vrt. Malaguzzi sadat kielet) kielien keinoin.

Monien hyötyarvojen lisäksi on muistettava se olennaisin taidekasvatuksen arvo. Taiteellisella kokemisella ja ilmaisulla on
olennaista arvoa lapselle yksinomaan sen kautta tulevan nautinnon ja mielihyvän ansiosta. Taide on varhaiskasvatuksessa useimmiten yhteisöllisyyttä
rakentavaa toimintaa, mutta on hyvä muistaa, että taide on läsnä myös lapsen ollessa itsekseen. Esimerkiksi musiikki tai kuvataide voi joskus olla lapselle se ainoa empaattinen ystävä, joka ymmärtää, kun lapsi kuuntelee omaa lempimusiikkiaan, laulaa, soittaa, keksii melodioita tai piirtää kuvia itsekseen. Rakastavat ja huolehtivat aikuiset tukevat lapsen kehitystä parhaalla tavalla kannustamalla lasta taiteelliseen toimitaan ja osallistumalla siihen myös yhdessä lapsen kanssa. Esimerkiksi yhdessä musisoiminen tai yhteisen teatteriproduktion valmistaminen antavat varhaiskasvatuksen opettajalle ainutlaatuisen tilaisuuden oivaltaa lapsen ajattelua.

Taidekasvatuksella rakennetaan kunnioitusta eri sukupolvien välille samalla kun sen kautta luodaan tietä tulevaisuuteen. Taiteisiin liittyvät monimuotoiset kommunikointimuodot edistää tehokkaasti ihmisten välistä ymmärrystä ja viestintää. Lapselle esimerkiksi osallistuminen oman
yhteisönsä juhlien valmisteluun muodostaa tärkeän osan yhteenkuuluvuudentunnetta. Osallisuuden ja yhteisten taiteellisten kokemusten kautta
lapset kiinnittyvät kulttuuriinsa. Tämä kulttuurisen identiteetin muodostumisprosessi auttaa lasta löytämään laajemminkin oman identiteettinsä ja muokkaamaan sitä. Lapsilla on uskomaton kyky ihmetellä ja luoda uusia ideoita, näille on annettava tilaa, sillä joka sukupolvi syntyy jotain
uutta perinteisen taidekulttuurin rinnalle, rohkaisun siemenet luovaan ajatteluun kylvetään jo varhaislapsuudessa.

Teksti: Inkeri Ruokonen

Kuva: Marja Hurme

Kirjoitus ja kuva on julkaistu aiemmin Varhaiskasvatuksen taidekasvatus – leikkiä, lumousta, oppimista ja hyvää elämää-julkaisussa.