Tulevan hallituksen tulee määrätietoisesti jatkaa varhaiskasvatuslain toimeenpanoa ja varhaiskasvatuksen kehittämistä

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton terveiset käynnistyneisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin on, että varhaiskasvatuslain toimeenpanoa tulee jatkaa määrätietoisesti ja varhaiskasvatuksen rahoitus tulee turvata.

Varhaislapsuus on kriittistä kehityksen aikaa. Laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tasoittaa lasten taustojen aiheuttamaa osaamisen eriytymistä ja vähentää syrjäytymistä.  VOL muistuttaa, että kasvatustieteellisen opettajakoulutuksen käynyt varhaiskasvatuksen opettaja on varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä. Varhaiskasvatuslain mukaisesti jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatuksen opettajaan. Tämä turvataan sillä, että yliopistoissa koulutetaan 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa vuosittain ainakin vuoteen 2030 saakka samalla huolehtien opettajakoulutuksen laadusta ja alueellisista opettajatarpeista. Varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimuksia tai henkilöstörakennetta ei tule purkaa.

Mitä aikaisemmin lasten tuen tarpeet havaitaan, ja riittävä tuki aloitetaan, sen paremmat oppimisvalmiudet lapsi saa perusopetukseen. Tämän takia tuesta on säädettävä niin, että aina, kun lapsella on tuen tarvetta, on sitä oltava arvioimassa ja suunnittelemassa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Varhaiskasvatuksessakin inkluusio tarvitsee riittävän, ja pysyvän rahoituksen, jotta lasten tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus ja kaksivuotisen esiopetuksen vakiinnuttaminen esiopetus vahvistavat lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä ja koulutuksellista tasa-arvoa. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu tulee vakinaistaa, jotta esiopetukseen ohjautuisi koko ikäluokka, myös ne 5-vuotiaat, jotka kotihoidon tuen sisarlisän vuoksi jäävät varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Kielen oppimisen ja kotoutumisen kannalta tämä on erityisen tärkeää.

Varhaiskasvatuksen haasteiden kohdalla esiin nousee myös johtamisen merkitys. Päiväkotien toiminnasta vastaavan johtajan tehtäviin sisältyy keskeisesti varhaiskasvatuksen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Tämä turvataan kaikilta johtajilta vaadittavilla kasvatustieteen maisteriopinnoilla. Kasvatustieteen maisterikoulutuksen kautta johtajan osaaminen on pedagogisesti linjakkaampaa ja vaikuttavampaa, lisäten paitsi lasten oppimistuloksia, myös henkilöstön hyvinvointia. Kasvatustieteen maistereiden koulutusmääriä tulee myös kasvattaa.

Varhaiskasvatuksen tämänhetkiset haasteet ovat paikallisia, erityisesti pääkaupunkiseutuun painottuvia. Henkilöstöpulan kestävä ratkaisu on koulutusmäärien kasvattamisen lisäksi kiinnittää huomio varhaiskasvatuksen opettajien veto- ja pitovoimaan. Tämä tarkoittaa työolosuhteita, joissa opettaja saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä ja opettajien palkkaus on kilpailukykyinen. Varhaiskasvatusta on rahoitettu liian vähän, liian pitkään. Tämä on välittömästi korjattava ja varhaiskasvatukseen tulee suunnata riittävästi perusrahoitusta, jotta turvataan varhaiskasvatuksen pitkäjänteinen kehittäminen sekä suomalaisten lasten oppimistulosten kasvu.