Työryhmältä ehdotuksia lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimista varhaiskasvatuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on valmistellut ehdotuksia lapsen tuen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja inkluusion edistämistoimista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Selvitys on osa hallituksen Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa.

Työryhmän selvityksessä esitetään muun muassa inkluusion selkeyttämistä, opettajien ja erityisopettajien määrän turvaamista, alle kolmevuotiaiden pedagogiikan vahvistamista ja varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden nostaminen maisteritasoiseksi sekä erityisopettajamitoitusta. Nämä antavat hyvän suunnan varhaiskasvatuksen jatkokehittämiselle.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lainsäädännöllisen jatkumon ja yhtenäisyyden merkitys vahvistuu, joka on lasten oppimisen polun jatkumon kannalta keskeistä. Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kiittelee raportin antavan hyviä eväitä pedagogiikan vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa. – Työryhmä on tunnistanut kentän kipupisteet. Nyt kaivataan ripeitä toimenpiteitä, Pakanen toteaa.

Inkluusion selkeyttäminen ja riittävä resurssointi

Työryhmä esittää, että inkluusion käsitettä ja toimeenpanoa tulisi selkeyttää varhaiskasvatuksessa. Inklusiivisuuden periaatteen mukaisesti oppimisen tuki toteutetaan ensisijaisesti siten, että jokainen lapsi ja nuori saa riittävää ja oikea-aikaista tukea omassa lähiympäristössään. Tämä edellyttää riittäviä tukeen kohdennettavia resursseja.

Inklusiivisen tuen toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä pienryhmistä tai erityisluokista luopumista silloin, kun lapsen etu sitä vaatii. Työryhmä ehdottaa, että selvitettäisiin tarkemmin, miten nykyisen lainsäädännön mukainen inklusiivinen varhaiskasvatus ja opetus kunnissa toteutuu.

Opettajien riittävä määrä ja saatavuus edellytys pedagogiikalle

Varhaiskasvatuksen opettajien riittävä määrä ja saatavuus ovat edellytyksenä peruspedagogiikan laadulle ja varhaiskasvatuslain mukaisen tuen toteuttamiselle. Erityispedagogiikan ja erityisvarhaiskasvatuksen laadukas toteuttaminen puolestaan edellyttävät riittävää määrää varhaiskasvatuksen erityisopettajia.

Oppimisen tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäiseviä pedagogisia käytäntöjä varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa tulee vahvistaa. On tärkeää, että kehittämistoimia kohdennetaan yleisen tuen toteuttamiseen sekä opetuksen eriyttämiseen.

Tuen ja inkluusion johtamista tulee vahvistaa ja työryhmä ehdottaa, että opettajankoulutukseen kaikissa yliopistoissa osana kandidaatin- ja maisterintutkintoa tulisi sisältyä tukeen ja inkluusioon liittyvää johtamiskoulutusta.

Alle kolmevuotiaiden tarpeet ja pedagogiikka tulee huomioida

Työryhmä nostaa esiin alle kolmevuotiaiden lasten aseman varhaiskasvatuksessa, joiden osalta olisi erityisen tärkeää pystyä turvaamaan lasten ja henkilöstön pysyvät vuorovaikutussuhteet. Tämä edellyttäisi pysyvyyttä lapsiryhmissä koko toimintavuoden ajan eikä henkilöstöä tai lapsia ei tulisi siirtää ryhmistä toiseen kesken toimintavuoden. Myöskään lapsiryhmän koko ei saisi olla hallitsematon. Pysyvyys ihmissuhteissa varhaiskasvatuksessa rakentaa perusturvaa ja  mahdollistaa toiminnan ennakoinnin.

Alle kolmevuotiaiden lasten kehitykselliset erityistarpeet ja pedagogiikka tulee huomioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sekä varhaiskasvatuksen tutkinto- ja täydennyskoulutuksissa. Pakanen muistuttaa, että Karvin arvioinnin (2019) mukaan kehittämistarpeita on erityisesti alle kolmevuotiaden pedagogiikassa. – On hyvä, että raportin kehittämisehdotukset kiinnittävät huomion juuri tähän, erityisestä osaamista vaativaan ikäluokkaan.

Työryhmä ehdottaa, että alle kolmevuotiaiden ja heidän pedagogiikkansa erityispiirteet tulisi huomioida nykyistä paremmin varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja/tai laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lisäksi tukimateriaalia alle kolmevuotiaiden pedagogiikan toteuttamiseen. Lisäksi varhaiskasvatuksen tutkinto- ja täydennyskoulutuksissa tulee vahvistaa osaamista alle kolmevuotiaiden lasten kehityksellisiin erityistarpeisiin ja pedagogiikkaan.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto kiittää työryhmän esitystä että tulevaisuudessa tulee myös tarkastella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden muuttamista kasvatustieteen maisterin tutkinnoksi. Osaamisvaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet varhaiskasvatuksen kentällä, ja on osoittautunut vaikeaksi mahduttaa kandidaattitasoiseen tutkintoon riittävästi tarvittavia opintoja. Erityisopetuksen opettajamitoitusta ja sen mahdollista säätämistä lailla niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja perusopetuksessa on myös tarpeen arvioida.

Tuen työryhmän loppuraportin sisältämät kehittämisehdotukset on tarkoitettu seuraavan hallitusohjelman valmistelun pohjaksi, kun varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tulevia kehittämisen linjauksia tehdään.

Kohti inklusiivista varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta: Oikeus oppia – Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän loppuraportti