Ohita navigaatio

Varaa lukemiselle aikaa

“Tartu kirjaan”, kehottaa lastenkirjailija ja varhaiskasvatuksen opettaja Kerttu Rahikka. Palkittu kirjailija tietää, että aikuisten innostus tarttuu lapseen. Omissa kirjoissaan hän haluaa käsitellä arkisia asioita, kuten luistelemaan oppimista tai uimahallissa käymistä.

Kasvatustieteen maisteri Kerttu Rahikka, 34, toivoo, että lapsi voisi hänen kirjojensa parissa samaistua niiden tapahtumiin ja henkilöhahmoihin.

Jos lapsi ajattelee, että ”toi voisin olla minä”, kirjailija on onnistunut työssään. Rahikan kirjoissa seikkailevat Elsa ja Lauri, jotka välillä riehuvat, välillä heittäytyvät puutarhureiksi. Elsa ja Lauri-kirjasarjan kaikki osat on kuvittanut Nadja Sarell.

Nykyisin kirjasarjaa kustantaa Kustannus Mäkelä. Rahikan uusin tulokas on pienille suunnattu Vaapero ja Taapero-kirjasarja. Sen ensimmäisessä osassa harjoitellaan pukemista. Kustannus Mäkelän julkaiseman kirjan on kuvittanut Henna Ryynänen.

Lukemisen iloa

Kerttu Rahikan yhdeksän kirjaa on syntynyt varhaiskasvatustyön ohessa. Hän toimii nykyään hallinnollisena varajohtajana helsinkiläisessä päiväkodissa ja on tiukasti kiinni varhaiskasvatuksen arjessa. Juuri nyt hän on kirjoittamisvapaalla päiväkodista kesään 2024 saakka ja työstää kahta uutta lastenkirjaa. Kirjoittamisvapaan aikana hän pitää päiväkodeissa työpajoja lapsille yhdessä kuvittaja Sarellin kanssa. Hän on ennättänyt pitää työpajoja vuodesta 2015 lähtien yhdessä työparinsa kanssa jo liki 50 kappaletta. Työpajat ovat innostavia hänelle itselleenkin: “Saan kurkistaa eri päiväkotien maailmaan, myös Helsingin ulkopuolella. Se on hieno ja avartava kokemus”, hän kiittelee.

Hän käy myös pitämässä luentoja lukemisen merkityksestä ja kirjailijan työstä. Kun kuuntelee hetken Rahikan puhetta kirjoista ja lukemisesta, huomaa, miten tärkeä aihe on hänelle. Lukemisesta puhumisen ilo näkyy ja kuuluu.

Oppikirja maailmaan

Lukeminen on varhaiskasvatuksessa tärkeässä roolissa. Rahikka sanoo, että päiväkodissa voidaan tasata lasten lukemisen tilannetta. Kaikissa kodeissa lapsille ei lueta, mutta päiväkodissa se voidaan tehdä. Varhaiskasvatuksen opettaja voi tuoda tasa-arvoa lukemiseen ja innostaa lapsia kirjojen pariin. “Kuvakirja on oppikirja maailmaan”, Rahikka sanoo.

 

“Pienille on hyvä järjestää suunniteltuja lukuhetkiä.”

Kirja on yksi avain kieleen, mielikuvitukseen, vuorovaikutustaitoihin ja tunteiden peilaamiseen. Lukeminen rauhoittaa, kehittää ajattelua ja sanavarastoa. Rahikan omissa kirjoissa lapselle tarjotaan tietoa tarinoiden ja mielikuvituksen kautta. Hän kehottaa varhaiskasvatuksen opettajia miettimään, millaisissa tilanteissa ja miten päiväkodissa luetaan. Kirjat kannattaa valita huolellisesti. Hyllystä on hyvä ottaa sellaisia kirjoja, joihin on itse tutustunut. Lapsia kannattaa osallistaa lukutilanteeseen, josta voi muokata hyvän ja aktiivisen vuorovaikutustilanteen.

Lukemisen ajankohta on tärkeä. Lapsille pitäisi lukea hetkissä, jolloin he ovat virkeitä ja vastaanottavaisia. Päivälepohetkissä lukeminen on merkittävää, mutta lapsille pitää lukea muulloinkin.

Lepohetken lukuhetki on omanlaisensa. Kaikki lapset eivät pysty kuuntelemaan tarinaa ilman kuvan tuomaa tukea. Monet kuvakirjat on tarkoitettu luettavaksi kuvan kera. Alle kolmevuotiaiden lukuhetket ovat usein spontaaneja. Niihin hetkiin on hyvä tarttua vaikkapa lasten istuessa potalla. Pienillekin on hyvä järjestää suunniteltuja lukuhetkiä. Yli kolmevuotiaille Rahikka suosittelee huolellisesti suunniteltuja lukuhetkiä pienryhmissä.

Kun ryhmä on pieni, lapsen on helppo keskittyä ja osallistua keskusteluun. Lukuhetkiä voi pitää eri paikoissa: “Ulkona lapset kuuntelevat tarinoita aivan eri tavalla kuin sisällä.”

Rahikka toivoo, että lukemiselle varattaisiin rauhallista aikaa. Jos sitä ei löydy, lapsille kannattaa kertoa jo etukäteen, miten pitkälle edetään ja milloin jatketaan. Rauhallisessa
lukuhetkessä lapsen pitää saada kuunnella kirja loppuun ajan kanssa ja hänen kysymyksilleen täytyy varata aikaa.

Esikuvana Peppi Pitkätossu

Kerttu Rahikka on kirjoittanut aina. Kun hän oli lapsi, kotona luettiin paljon. Rakkaimpia lapsuuden kirjahahmoja olivat Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli ja Ronja Ryövärintytär sekä Road Dahlin Matilda.

Äidinkielenopettajaäiti Helena Ruuska kannusti tytärtään lukemaan ja kirjoittamaan sekä käyttämään mielikuvitustaan, kirjoittamaan sekä käyttämään mielikuvitustaan. Koulussa Rahikka tykkäsi kirjoittamisesta ja kirjoitti usein ylimääräisiä kouluaineita. Tie vei lastentarhanopettajaopintoihin, mutta lukeminen ja kirjoittaminen pysyivät elämässä mukana.

Ensimmäinen julkaistu kirja, Elsa luistelemassa, syntyi, kun Rahikka etsi tuttavan lapselle luisteluaiheista kirjaa. Aiheesta ei löytynyt kirjaa, joten tomera nainen päätti kirjoittaa sen itse.

Kirjoittaminen oli antoisaa ja jännittävää, ja kun ensiaskel kuvakirjojen maailmaan oli otettu, sitä seurasi pian seuraava. Kaikkien kirjojen ensimmäinen lukija on ollut oma äiti. Lastenkirjojen ihanuutta Rahikka jakaa myös kotona. Neljävuotias tytär nauttii kuuntelemisesta. Hänen kanssaan varhaiskasvatuksenopettajaäiti oppii paljon itsekin kirjoista.

Teksti Terhi Friman, kuva Pekka Ruuska

Kerttu Rahikka ja Nadja Sarell saivat tämän vuoden Tietopöllö-palkinnon. Tietopöllö-palkinnon myöntää vuosittain Suomen tietokirjailijat ry.