Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi linjaa eri ammattiryhmien osaamisen eriyttämisen jatkamiseen

Laadukkaan varhaiskasvatuksen koulutuksen keskiössä ovat yhtä lailla koulutuksen
sisällöt kuin koulutuksen toteuttamisen käytännöt. Varhaiskasvatuksen koulutussektoreita
yhdistää varhaiskasvatuksen muuttunut ammattirakenne ja tarve kirkastaa tutkintojen
osaamisprofiileja ja opetussisältöjä.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiraportissa todetaan, että päiväkodeissa tapahtuva tiimityö edellyttää sekä kaikkien ammattilaisten yhteisen että eri ammattiryhmien eriytyneen osaamisen tunnistamista. Arvioinnin perusteella eri ammattiryhmien osaamisprofiileihin liittyy edelleen epäselvyyksiä, jotka näkyvät osin koulutusten päällekkäisissä sisällöissä.

VOL:n puheenjohtaja Anitta Pakanen kiittelee johtopäätöksiä, joissa on tunnistettu jo pitkään varhaiskasvatusta vaivannut tiimityön epäselvyys.

– Henkilöstön osaamisen eriyttämisen jatkaminen on aivan keskeinen pito- ja vetovoimakysymys, puhumattakaan lasten saamasta varhaiskasvatuksen laadusta.

Aiemmat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet työnjaon epäselvyyden päiväkotien työhyvinvoinnin haasteena. Opettajat eivät voi käyttää ammattitaitoaan ja lastenhoitajat hoitavat tehtäviä, joihin he eivät ole koulutettuja.

Raportti suosittelee, että kaikki varhaiskasvatuksen koulutusta järjestävät tahot jatkavat yhdessä ja oman tutkintonsa sisällä sen selkiyttämistä, mikä on kunkin tutkinnon tuottama osaaminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa ja yksittäisillä osaamisalueilla.

Opettajakoulutukseen riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta

Arvioinnin perusteella todetaan nykyisen, paikoitellen kriisiytyneen varhaiskasvatuksen työkentän muodostavan haasteellisen ympäristön harjoittelun ja työssäoppimisen toteuttamiselle. Kaikilla koulutusasteilla työelämässä oppimista ja harjoitteluja haastaa alan henkilöstöpula ja siitä johtuvat työpaikka- ja harjoitteluohjaamisen laadun ja riittävyyden ongelmat. Lähiopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on tärkeä tiedostaa tilanteessa, jossa samaan aikaan perustellusti lisätään koulutusten opiskelijamääriä ja saavutettavuutta.

Suosituksissa peräänkuulutetaan koulutusten perusrahoituksen riittävyyttä ja
pitkäjänteisyyttä ohjausjärjestelmätasolta. Samalla tulee varmistaa,
että perusrahoituksen suuntaamisella vahvistetaan opintojen ohjausta. Suosituksissa myös todetaan, että poliittisella päätöksenteolla tulee turvata opiskelijoiden taloudellisen toimeentulon edellytykset.

– Olemme jo pitkään peräänkuuluttaneet yliopistojen aloituspaikkojen riittävyyttä ja rahoituksen pitkäjänteisyyttä.

Pakanen ihmettelee samalla aikuiskoulutustuen poistamista, joka ei ole kestävää matalapalkkaisella työvoimapula-alalla. Varhaiskasvatuksen opettaja- ja erityisopettajakoulutus on muun muassa opetusharjoitteluineen ja opintonäytetöineen sellaista, että opintovapaa on välttämätöntä. Opiskelijoiden toimeentulon edellytykset tulee turvata opintojen ajalta.

Pakanen korostaa myös lähiopetuksen merkitystä opettajakoulutuksessa.

– Tutkimuspohjaisessa opettajakoulutuksessa tutkimusta tekevät yliopistolehtorit ovat merkittävässä roolissa, jotta tulevien opettajien tutkimusperustainen opettajan työ kehittyy. Tähän tarvitaan  lähiopetusta, joka edellyttää myös rahoitusta.

Suosituksissa myös todettiin, että alan veto- ja pitovoiman parantamiseen
johtavien toimenpiteiden löytäminen ja työolojen kehittäminen ovat olennaisia tavoitteita
alan koulutusten laadun ja houkuttelevuuden varmistamiseksi.

Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023