Ohita navigaatio

Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia koulumenestykseen. Valitettavasti varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet eivät kaikilta osin toteudu. Puutteita on esimerkiksi taidekasvatuksessa, kielen kehityksen tukemisessa sekä alle kolmevuotiaiden pedagogiikassa.

Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin tarkasteltuna laadukasta ja hyvää. Vanhemmat voivat viedä lapsensa turvallisin mielin varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen laatu kuitenkin vaihtelee yksiköstä toiseen, ilmenee Karvin toteuttamasta arvioinnista. Varhaiskasvatussuunnitelman sisällölliset tavoitteet toteutuvat suuressa osassa päiväkoteja pääosin hyvin, mutta eivät kaikissa.

Varhaiskasvatuksen laadussa ei ollut eroa kaupunkien, taajamien tai maaseudun välillä. Eikä sen suhteen, oliko varhaiskasvatus yksityistä vai kunnallista. Laatu vaihteli samankin kunnan sisällä.

Leikki ja leikkipedagogiikka toteutuvat varhaiskasvatuksessa hyvin. Varhaiskasvatukseen henkilöstön mukaan ryhmissä vallitsee turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Ruokailukasvatus sujuu hyvin silloin, kun ruokailu tapahtuu oman ryhmän tiloissa. Sen sijaan kiire ja meteli haittasivat erillisessä ”ruokailusalissa” tapahtuvaa ruokailua. Myös pienten ryhmissä ruokailutilanteen koettiin haastavina.

Liikuntakasvatuksessa on onnistuttu hyvin. Joskin hengästyttävää liikuntaa on liian vähän.

Lapsille luetaan liian vähän

Taidekasvatuksen toteuttamisessa on puutteita. Kuvataidekasvatusta, ilmaisua ja osin myös musiikkikasvatusta toteutetaan satunnaisesti. – Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastauksista paistoi halu tehdä työnsä hyvin, mutta tiimistä saattoi puuttua esimerkiksi musiikkikasvatuksellista osaamista. Tämä ei riitä syyksi, että lapset jäävät ilman musiikkikasvatusta, sanoo Karvin arviointineuvos Laura Repo.

Osa vastaajista nosti esiin materiaalin puuttumisen. Esimerkiksi taidekasvatuksen toteuttaminen alle kolmevuotiailla koettiin käytännössä hankalana. Materiaaleja on vaikea pitää esillä pienten innokkaiden käsien ulottuvilla. Repo muistuttaa, että vesikin on loistava materiaali.

Kielen kehityksen tukeminen oli paremmassa jamassa kuin taidekasvatus, silti vasun tavoitteet eivät kaikkialla toteutuneet.  Valtaosassa ryhmistä kieltä käytetään monipuolisella ja rikkaalla tavalla päivittäin. Mutta vain puolet arviointikyselyyn vastaajista kertoi, että lapsille luetaan pedagogisesti valittuja kirjoja joka päivä, tai että lasten kanssa riimitellään, lorutellaan ja leikitellään kielellisesti päivittäin. – Kirjallisuuden pitäisi kuulua jokaisen lapsen jokaiseen päivään. Kielellinen kehitys on niin keskeistä, että myös kielellä leikittelyn pitäisi olla päivittäistä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö perusteli riimittelyn ja lukemisen vähäisyyttä muun muassa lasten suomen kielen taidon puutteilla tai lapsen nuorella iällä. Tämä herätti arviointityöryhmässä hämmästystä. Silloinhan lapsille pitäisi lukea vielä normaaliakin enemmän!

Jokainen lapsi ansaitsee kaverin

Vastaajista noin 20 prosenttia kertoi, että ryhmässä on lapsi, jolla ei ole kaveria. Se on suuri luku! – Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävä on järjestää toiminta siten, että jokainen lapsi saa kokea kuuluvansa ryhmään. Lapsia voi vähän huijata sekoittamalla ryhmiä, vahvistamalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttamalla yksinäisiä lapsia löytämään kavereita.

Alle kolmevuotiaiden pedagogiikassa löytyi laadullisia puutteita. Osa vastaajista koki, ettei pienten kanssa pysty toteuttamaan vasussa asetettuja tavoitteita, eivätkä aivan pienet vielä leiki. Hoivan koettiin vievän paljon aikaa.

– Ajatellaanko, että vasun mukainen toiminta on tuokiotoimintaa? Ehkä vasun perusteita pitäisi avata pienten kohdalla nykyistä tarkemmin?

 Pedagoginen johtaminen lisää onnistumista

Syyt siihen, ettei kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä pystytä täyttämään vasussa asetettuja tavoitteita liittyvät kolmeen kategoriaan: lapsiryhmien heterogeenisuuteen, rakenteellisiin tekijöihin ja puutteisiin henkilöstön osaamisessa.

Lasten nuori ikä, kielen kehityksen puutteet ja lapsiin liittyvät haasteet koettiin esteinä, mikä hämmensi arviointityöryhmää. Toiminta pitäisi rakentaa lähtökohtaisesti siitä käsin, että ryhmä on heterogeeninen ja lapset tulevat erilaisista taustoista.

– On huolestuttavaa, jos varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee, että lapset ovat vääränlaisia.

Vasun toteutumisen esteiksi nousivat myös rakenteelliset ongelmat, kuten henkilöstön vaihtuvuus jopa saman päivän aikana. Tiimin työntekijä saatetaan siirtää kesken päivän toiseen lapsiryhmään.

Myös kiireen koettiin aiheuttavan ongelmia. Kiinnostavaa on se, että joissain yksiköissä tai tiimeissä koettiin kiirettä, mutta toisissa ei.

Yhdeksi suurimmista epäkohdista nousi se, etteivät kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät ole saaneet riittävästi perehdytystä vasuun. Etenkin varhaiskasvatuksen hoitajilta puuttuu tietoa sekä vasun sisällöstä että siitä, mitä se heidän työnsä kannalta konkreettisesti merkitsee.

Osa vastaajista oli sitä mieltä, että vasun perusteissa vaaditaan liikaa, mikä aiheuttaa riittämättömyyttä etenkin matalammin koulutetuilla. – Varhaiskasvatuksen henkilöstö on jätetty monissa yksilöissä pohtimaan yksin, mitä valtakunnallisen vasun perusteet ja paikallisen tason vasu käytännössä tarkoittavat. Osa johtajista kertoi, että heillä on niin paljon hallinnollisia ja taloudellisia töitä, ettei pedagogiselle johtamiselle jää riittävästi aikaa.

Henkilöstö koki onnistuvansa työssään sitä paremmin, mitä enemmän yksikössä oli pedagogista johtajuutta. Hyvä pedagoginen johtaminen sekä riittävän konkreettinen paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma edesauttoivat varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamista. Samoin oikein kohdistettu henkilöstön täydennyskoulutus. Johtajan tehtävä on järjestää työntekijöille mahdollisuuksia perehtyä varhaiskasvatuksen asiakirjoihin työaikanaan, keskustella niistä yhdessä ja toimia tiimien tukena.

Näin arviointi tehtiin

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa koskevan arvioinnin toinen osa valmistui tänä vuonna. Siinä arvoitiin varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteiden toteutumista päiväkotien ja perhepäivähoidon arjessa. Näin saatiin tietoa varhaiskasvatuksen laadusta.

Tiedot kerättiin varhaiskasvatuksen johtajille, opettajille, hoitajille sekä kunnallisille perhepäivähoitajille suunnatulla otantana. Päiväkotien henkilöstön vastausprosentti oli 54, johtajien 60 ja perhepäivähoitajien 54. Päiväkotien ja perhepäivähoidon tuloksia ei ole verrattu toisiinsa. Ne löytyvät erikseen raportoituna raportista.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi muun muassa omaa pedagogista toimintaansa suhteessa vasun perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Tulosten luotettavuutta vahvistivat huolellisesti kirjatut pitkät avovastaukset. Niistä voi havaita, että henkilöstö näki vaivaa vastaustensa eteen.

Arvioinnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

Lähde: Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. 2019.

Teksti Tiina Komi Kuva Tapani Romppainen

Artikkeli on julkaistu Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton kustantamassa Lastentarhassa 5/2019.

Tapahtumat

Yhdistyksemme