VOL vaatii: Koulutuspoliittiseen selontekoon tulee linjata varhaiskasvatuksen opettajien maisterikelpoisuus

Valtioneuvosto antoi torstaina 8. huhtikuuta eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Koulutuspoliittinen selonteko viitoittaa tietä kohti 2040-luvun tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa. Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.

Koulutuspoliittisella selonteolla valtioneuvosto haluaa avata sekä eduskunnassa käytävän, että laajan yhteiskunnallisen keskustelun koulutuksen ja tutkimuksen merkityksestä, ongelmista ja ratkaisuista tulevaisuudessa. Selonteon halutaan toimivan myös tulevan koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana tulevina vuosikymmeninä.

Tavoitetila 2040: Suomessa vahva sivistysperusta

Koulutuspoliittisessa selonteossa hallitus asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi.

VOL katsoo, että selonteossa on varhaiskasvatuksen osalta nostettu tärkeitä tavoitteita muun muassa osallistumisasteen nostaminen, maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus, pyrkimys perusrahoituksen vahvistamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuslainsäädännön sekä rahoituslainsäädännön uudistaminen. On tärkeää, että kunta- ja maakuntakohtaisiin eroihin on kiinnitetty huomiota. Tällä hetkellä esimerkiksi varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee alueellisesti ja kuntien erilaiset tilanteet varhaiskasvatuksen järjestämisen suhteen vaihtelevat. Väestökehitys haastaa koulutuksen järjestämistä.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen toteaa, että selonteon linjaukset varhaiskasvatuksen osalta ovat suhteellisen hyviä, mutta varsinaiset toimenpiteet jäävät riittämättömiksi.

-Keskeisin asia mikä koulutuspoliittisessa selonteossa tulee linjata on                       varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden nostaminen kasvatustieteen                       maisteriksi, Pakanen sanoo.

Kysymyksessä on 20 vuoden päähän ulottuva visio suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämiseksi. On aivan selvää, että varhaiskasvatuksen opettajien maisterikelpoisuus nousee ajankohtaiseksi ennen sitä, Pakanen toteaa.

Maisteritasoinen tutkinto vahvistaa tutkimustietoon perustuvaa asiantuntijuutta ja on tärkeä selonteon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Selonteon esitys kelpoisuuksien monipuolistamiseen esimerkiksi kaksoiskelpoisuuden saavuttaminen osana kasvatustieteen maisteritutkintoa tai opettajien täydennyskoulutuksena on kannatettava. Tämä olisi erittäin tärkeää erityisesti joustavaa esi- ja alkuopetusta kehitettäessä. Yhtenäisen esi- ja alkuopetuksen vahvistaminen edellyttää opettajakoulutuksen kehittämistä ja opettajien osaamisen vahvistamista.

Selonteossa on linjattu osana korkeakoulutusta opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan mm. henkilöstöä koskevaa tietopohjaa parantamalla, ennakoinnilla ja koulutusten oikealla mitoituksella sekä koulutuksen tutkimusperusteinen laatu varmistamalla. Tämä parantaa osaltaan varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien tiedonkeruuta ja on tärkeä linjaus.

Koulutuspoliittinen selonteko