Eduskunnan on hylättävä esitys päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten väljentämisestä. Valtuusto korostaa, että esitykselle ei ole tutkimuksellisia tai toiminnallisia perusteita, ja se heikentäisi merkittävästi varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen perustaa. Pitkällä aikavälillä muutos aiheuttaa lisäkustannuksia.
Esitys vie varhaiskasvatusta vastakkaiseen suuntaan kuin mihin varhaiskasvatuslaki on sitä viitoittanut. Työryhmä, joka asetettiin kesällä 2025 arvioimaan hallitusohjelmakirjausta varhaiskasvatuslain kelpoisuussääntelystä, ei löytänyt valmistelun tueksi selvitys- tai tutkimusaineistoa, joka puoltaisi päiväkodin johtajan kelpoisuuden väljentämistä. Lisäksi lausuntopalaute hallituksen esityksestä oli selvästi esityksen vastainen, sillä suurin osa lausunnonantajista vastusti esitystä.
Poikkeuksellinen valmistelutapa herättää kysymyksiä
VOL:n valtuusto pitää poikkeuksellisena, että näin merkittävä varhaiskasvatuksen johtamista ja rakenteita koskeva linjaus päätyi hallitusohjelmaan ilman asianmukaista valmistelua, vaikutusarviointeja tai tutkimusnäyttöön perustuvia perusteluja. Suomalaisessa koulutus- ja varhaiskasvatuspolitiikassa on perinteisesti nojattu huolelliseen valmisteluun, tutkimustietoon ja laajaan asiantuntijayhteistyöhön. Nyt näistä periaatteista on poikettu tavalla, joka herättää vakavia kysymyksiä päätöksenteon perusteista. Esitys nostaa samalla kysymyksen siitä, millaisen arvon hallitus antaa varhaiskasvatukselle ja siellä tehtävälle työlle. On vaikea välttyä vaikutelmalta, että kelpoisuuksien heikentäminen kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille.
Päiväkodin johtaja on ennen kaikkea pedagoginen johtaja. Tehtävä edellyttää vahvaa kasvatustieteellistä osaamista, syvällistä ymmärrystä pienten lasten oppimisesta ja kehityksestä sekä kykyä johtaa pedagogiikkaa ja kehittää koko työyhteisön toimintaa lasten oppimisen edistämiseksi. Juuri tästä syystä vuoden 2018 varhaiskasvatuslaissa päiväkodin johtajan kelpoisuuden perustaksi määriteltiin kasvatustieteen maisterin tutkinto.
Esitys haastaa vuoden 2018 uudistuksen keskeiset tavoitteet
Erityisen ristiriitaista on, että esitystä vievät nyt eteenpäin puolueet, jotka olivat mukana vuoden 2018 varhaiskasvatuslain uudistuksessa. Tuolloin tavoitteena oli selkeyttää varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien koulutusten tuottamaa osaamista sekä niihin liittyviä vastuita omien tehtävänimikkeiden avulla ja vahvistaa näin varhaiskasvatuksen pedagogista perustaa. Nyt ollaan palaamassa ratkaisuun, josta tuolloin pyrittiin eroon. Valtuusto tulee seuraamaan tarkasti kansanedustajien äänestystä asiassa. Äänestäjät voivat perustellusti kysyä, ovatko laadukas varhaiskasvatus, lasten etu ja tutkimusperustainen päätöksenteko päättäjille tärkeitä silloin, kun niistä tehdään konkreettisia päätöksiä.
Poukkoilevan varhaiskasvatuspolitiikan on päätyttävä
Esitys lähettää väärän viestin aikana, jolloin varhaiskasvatuksen laatua, pedagogista johtamista sekä alan veto- ja pitovoimaa tulisi määrätietoisesti vahvistaa, ei heikentää.
Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten väljentäminen jatkaisi toteutuessaan viime vuosien varhaiskasvatuspolitiikan poukkoilevaa linjaa. VOL:n valtuusto korostaa, että varhaiskasvatus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä, ennakoitavuutta ja tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa, ei jatkuvia suunnanmuutoksia. Tämän kehityksen on päätyttävä. Suomen lapset ansaitsevat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja vahvan pedagogisen johtamisen myös tulevaisuudessa.
Valtuusto muistuttaa, että varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Esityksellä on toteutuessaan tulevaisuudessa vaikutusta lasten oppimistuloksiin laskevasti. Päiväkodin johtajakelpoisuuksien väljentämiselle ei ole mitään perusteita. Siksi esitys on hylättävä.
