Ohita navigaatio

Kaikki lapset tarvitsevat tukea

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuo varhaiskasvatukseen lasta tukevia
elementtejä silloinkin, kun ryhmässä ei ole tehostettua tai erityistä tukea
tarvitsevia lapsia. Erityisopettajan asiantuntemusta kannattaa hyödyntää.

Kaikilla lapsilla on oikeus tukeen. Tuen tulee olla oikea-aikaista, varhaista, ennakoivaa ja lasten tarpeiden suuntaista. Varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat
melko hyvin 3–6-vuotiaiden lasten erityistuen tarpeet. Sen sijaan 1–2-vuotiaiden
erityistuen tarpeiden tunnistamisessa on puutteita. Esimerkiksi sosioemotionaaliset
ja kielen kehitykseen liittyvät tuen tarpeet näkyvät jo varhain ja niiden tunnistaminen olisi olennaista.

Dosentti Päivi Pihlaja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitokselta muistuttaa, että lasten tuen tarpeet sekä kehityksen ja oppimisen viiveet ja
vaikeudet eivät poistu itsestään vaan
niihin pitäisi puuttua varhaiskasvatuksen
keinoin.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä paremmin lasta
voidaan auttaa. Lasten tasavertainen oikeus kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen on kirjattu varhaiskasvatuslakiin, jota on täydennetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla. Kolmitasoisella tuella halutaan varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa kehityksen ja oppimisen tuen varhaiskasvatuksesta alkaen. Taustalla on varhaiskasvatukseen liittyvän
tutkimuksen lisääntyminen ja tutkimustiedon
vieminen käytäntöön.
– Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustasolla
on vaikutusta esimerkiksi siihen, miten sensitiivisiä he ovat. Varhaiskasvatuksen
opettajilla ja erityisopettajilla on sensitiivinen ote.

Erityisopettaja vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tuovat varhaiskasvatukseen erityispedagogista
asiantuntemusta. Heidän työnsä yhtenä tehtävänä on vaikuttaa varhaiskasvatuksen
laatuun. Kun Pihlaja työskenteli varhaiskasvatuksen erityisopettajana 1980-luvun lopulla, erityisopettajia oli vähän. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajien osuus
henkilöstöstä oli nykyistä suurempi.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustaso on heikentynyt, kun tarkastellaan henkilöstöä kokonaisuutena. Meillä on päiväkoteja, joissa ei työskentele lainkaan päteviä varhaiskasvatuksen opettajia, eikä lasten tavallisiin tuen tarpeisiin pystytä vastaamaan. Lasten oikeusturvaa pyritään vahvistamaan sillä, että heillä on oikeus
tukeen. Kolmitasoisen tuen saaminen varhaiskasvatuslakiin on iso muutos aiempaan verrattuna.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tukevat inklusiivisen varhaiskasvatuksen
toteutumista. Inklusiivinen ymhaiskasvatuksen opettajan vahvuus on
se, että hän tuntee oman ryhmänsä lapset. Laadukas varhaiskasvatus sisältää jo
sinällään monenlaisia yleisen tuen elementtejä. Laatu on varmistus siitä, että lapset saavat varhaista ja ennakoivaa tukea. Ongelmana on se, että laatu vaihtelee
yksiköstä toiseen. vatus sisältää lasten tuen tarpeisiin vastaamisen
ja resurssoinnin.

Inkluusiossa on kyse tasa-arvoon pohjaavasta kasvatuksesta ja koulutuksesta,
johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Ketään ei syrjitä vaan noudatetaan
yhdenvertaisuuden periaatetta. Pihlajan mukaan erilaisuus, vammaisuus
ja moninaisuus nähdään inkluusiossa rikkautena, jota vaalitaan ja josta iloitaan.

– Varhaiskasvatuksen johdon ylimmällä tasolla ei ole vielä välttämättä riittävästi ymmärrystä inkluusiosta ja tuen johtamisesta. Myös päiväkodinjohtajan
pedagoginen ymmärrys ja tuki on tärkeää. Tutkimusten mukaan ne johtajat,
jotka suuntautuvat työssään enemmän ihmisten johtamiseen kuin dokumentteihin
ja asioihin, suhtautuvat muita myönteisemmin inkluusioon.

 

Erityisryhmiä tarvitaan
Varhaiskasvatuksen opettaja varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja toteuttaa
sitä yhdessä muun henkilöstön kanssa. Erityisopettajat ovat varhaiskasvatuksen
erityisopetuksen asiantuntijoita.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työnkuva on laaja ja vaihtelee kunnittain. Erityisopettajan tehtävänä on vaikuttaa oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia. Keskeistä on lasta arvostava asenne.
– Tarvitaan erilaisia varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviä. Osa
lapsista tarvitsee ryhmän, jossa erityisopettaja on kokoaikaisesti paikalla.
Lainsäädännössä tätä ryhmämuotoa ei tuoda riittävästi esille. Inkluusio on ymmärretty jossain kunnissa väärin ja esimerkiksi lopetettu sen vuoksi integroituja erityisryhmiä, joita voidaan pitää inklusiivisinä. Niitä tarvitaan edelleen, koska erityispedagoginen tuki on niissä vahvinta. Jossain päiväkodeissa on yksi tai
useampi yhteinen erityisopettaja. On myös kuntia, joissa on alueellisia erityisopettajia.
Erityisopettajan tehtävänkuva voi olla hyvin moninainen. Erityisopettaja
voi toimia myös pedagogisena johtajana. – Yksityisten päiväkotien pitäisi pystyä
tarjoamaan samat erityisopettajan palvelut kuin kunnilla on.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja voi tukea varhaiskasvatuksen opettajaa
lasten havainnoinnissa ja varmistaa osaltaan, että tuen tarpeet tunnistetaan ja
ne ovat oikea-aikaisia ja -suuntaisia. Varhaiskasvatuksen
opettajan vahvuus on se, että hän tuntee oman ryhmänsä lapset.
Laadukas varhaiskasvatus sisältää jo sinällään monenlaisia yleisen tuen elementtejä. Laatu on varmistus siitä, että lapset saavat varhaista ja ennakoivaa tukea. Ongelmana on se, että laatu vaihtelee yksiköstä toiseen.

– Erityisopettajan työn on oltava suunnitelmallista ja pitkäkestoista työtä
eri ryhmien kanssa. Mikään ei muutu parilla konsultaatiolla! Se on vain tulipalojen
sammuttamista. Jos halutaan oikeasti tehdä pedagogisia muutoksia, se vaatii kuukausia kestävän pitkäjänteisen työn.
Pihlaja muistuttaa, että varhaiskasvatuksen erityisopettajat tarvitsevat pitkäkestoisissa projekteissa työnohjausta. Myös täydennyskouluttautuminen
on tärkeää. Jatkuva kouluttautuminen ja tiedon aallon harjalla pysyminen on
tärkeää koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Tutkimusten mukaan eniten
täydennyskouluttautuvat ne, joilla on eniten koulutusta.
– Laatuvaatimukset ovat nousseet uuden varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukana. Henkilöstön osaamisessa on vielä paljon pulaa, mutta uskon, että tähän tulee muutos. Se, miten hyvin henkilöstöä tuetaan ja koulutetaan, vaikuttaa osaltaan ihmisten hyvinvointiin ja siihen, miten hyvin töissä jaksetaan, sanoo Päivi Pihlaja.

Varhaiserityskasvatuksen dosentti, yliopistonlehtori Päivi Pihlajan kirjoittama
esite Varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa nykyisiä normeja.
Esite on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa työskenteleville, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille.

Teksti Tiina Komi – Kuva Nina Kaverinen

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja-julkaisun löydät täältä

Speciallärare inom småbarnspedagogik broschyren hittar du här

 

Tapahtumat

Yhdistyksemme