Selvitys: Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen vetovoiman lisäämiseksi on haettava keinoja

Lukioikäisten nuorten mielikuvat opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä ovat varsin myönteisiä. Opettajankoulutukseen nuoria vetää erityisesti käsitys opettajan työn luonteesta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuosina 2015-2019 opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat olleet laskusuunnassa. Nuorten mielestä koulujen heikentyneet työolot ovat vähentäneet alan vetovoimaa. Myönteinen uutinen on, että vuonna 2020 hakijamäärät ovat kääntyneet jälleen nousuun. Nämä tiedot ilmenevät keskiviikkona 9.9. julkistetusta Opettajankoulutuksen vetovoima -selvityksestä, jossa kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaa lisääviä ja heikentäviä tekijöitä. Selvitykseen osallistui yli 6 300 lukiolaista.

Tasa-arvoinen koulutus on lähtökohta suomalaisten osaamiselle ja sivistykselle. Suomi tarvitsee riittävästi ammattitaitoisia ja osaavia opettajia varmistamaan korkeatasoisen opetuksen eri puolilla maata. Opettajien riittävyyteen vaikuttaa osaltaan opettajankoulutuksen vetovoima. Opettajankoulutus on pitkään ollut poikkeuksellisen vetovoimainen hakukohde.  Huolta ja julkista keskustelua on herättänyt, että opettajankoulutusten hakijamäärät ovat olleet laskusuunnasta vuodesta 2015 vuoteen 2019. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö päätti asiasta käynnistää selvityksen.

Nuorten mielestä vetovoimaa vähentävät mielikuvat koulujen ja päiväkotien heikentyneistä työoloista

Huolimatta siitä, että nuoret näkevät opettajan työn myönteisenä. Kyselyaineiston perusteella eniten nuoria arveluttaa käsitys heikentyneistä työoloista. Heidän mielestään resurssien väheneminen on vaikeuttanut opettajien työtä. He arvioivat, että aikaa menee paljon muuhun kuin opettamiseen liittyviin tehtäviin. Tutkimus kartoitti medioiden vaikutusta nuorten käsityksiin opettajan työstä. Tulosten mukaan media välittää negatiivisia mielikuvia kouluista ja opettajista. Sitä vastoin nuoret kokevat saavansa sosiaalisen median kautta varsin myönteisen kuvan opettajan työstä.

-Paras tapa varmistaa myös tulevaisuudessa opettajankoulutuksen vetovoimaisuus onkin pitää huolta opettajien työoloista, tiivistää tutkimusryhmää johtanut professori Hannu L. T. Heikkinen.

Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen vetovoiman lisäämiseksi on haettava keinoja

Opettajankoulutusten hakijamäärät laskivat vuodesta 2015 vuoteen 2019, mutta kääntyivät valtaosin nousuun 2020. Varhaiskasvatuksen tilanne ei ole edelleenkään riittävä, joten kokonaisvaltaisia keinoja varhaiskasvatuksen vetovoiman kohentamiseksi on etsittävä.  Selvityksen suosituksissa ehdotettiin, että tehokkaimpia tapoja vahvistaa opettajankoulutuksen vetovoimaa on vahvistaa mielikuvaa varhaiskasvatuksen opettajan työoloista.  Tähän ehdotettiin ratkaisuksi turvata varhaiskasvatuksen opettajien työn edellytykset, vahvistaa ammatillista autonomiaa ja pitää huolta korkeasta koulutustasosta. Varhaiskasvatuksen hakijamäärät ovat myös laskeneet, joskin myös niissä näkyy pieni elpyminen vuonna 2020.

Uudet opettajat tarvitsevat tukea

Tarve uusien opettajien tuen järjestämiseksi tulee esille kaikkien vastaajaryhmien taholta.  Tarve uusien opettajien sosiaalisen ja ammatillisen tuen järjestämiseksi tulee selkeästi esille lukiolaisten haastattelu- ja kyselyaineistosta. Tarve uusien opettajien sosiaalisen ja ammatillisen tuen järjestämiseksi tulee selkeästi esille lukiolaisten haastattelu- ja kyselyaineistosta. Siksi on edelleen kehitettävä induktiovaiheen käytäntöjä, joiden avulla tuetaan ammatillisen kehityksen jatkumoa opettajien peruskoulutuksesta koko uran aikaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Vastavalmistuneita opettajia voidaan tukea esimerkiksi mentoroinnin, vertaistuen ja perehdyttämisen avulla. Uusien opettajien tukemiseksi tarvitaan yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja opettajankoulutuksesta vastaavien korkeakoulujen kesken.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen on tyytyväinen, että OKM on tehnyt selvityksen opettajuuden vetovoimasta. – Tarvitsemme laajaa joukkoa tarttumaan varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen ja opettajuuden vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Yksi merkittävä vetovoimaisuutta lisäävä tekijä on tietysti palkka, joka mainittiin useaan otteeseen Opettajuus kannattaa-verkkoseminaarissa, jossa selvitys julkaistiin. Tämän lisäksi vastuut ja tehtäväkuvat päiväkodeissa on selkeytettävä uuden varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla. Tämä on usean tutkimuksen ja selvitysten mukaan keskeinen varhaiskasvatuksen opettajan työn veto- ja pitovoimaisuuteen liittyvä tekijä, palkan lisäksi. Saada tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, Pakanen summaa.