Koulutielle lähdetään tasaisin taidoin eri puolilla Suomea - Karvi arvioi ekaluokkalaisten osaamista

Ekaluokkalaisten osaamista on arvioitu ensimmäistä kertaa kansallisesti. Koulutulokkaiden matematiikan ja äidinkielen taidot ovat samaa tasoa eri puolilla Suomea. Yksilöiden väliset osaamiserot ovat kuitenkin todella suuria.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi syksyllä 2018 ensimmäisen luokan oppilaiden matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä taitoja. Alkumittaukseksi kutsutun arvioinnin tarkoituksena oli kartoittaa oppilaiden osaamisen koko kirjoa. Siksi osa arvioinnissa käytetyistä tehtävistä oli suunniteltu erittäin helpoiksi ja osa todella vaikeiksi, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tiedotteessa todetaan.

Arviointiin osallistui kansallisessa otoksessa 7770 oppilasta (12,9 % ikäluokasta) kattavasti eri puolilta Suomea. Oppilaat tekivät ääniohjeistetut tehtävät tableteilla tai tietokoneilla. Kaikki oppilaat tekivät tehtävät koulunsa opetuskielellä eli suomeksi tai ruotsiksi.

Yksilöiden taidoissa suuria eroja – keskimääräinen osaaminen silti samalla tasolla eri puolilla maata

Oppilaiden osaamisessa on koulun aloitusvaiheessa paljon yksilöllistä vaihtelua. Erittäin taitavia oppilaita oli enemmän kuin todella heikosti osaavia oppilaita.

– Heikoimmat oppilaat ymmärsivät esimerkiksi käsitteet enemmän, vähemmän, edessä ja vieressä, mutta jo numeroiden tunnistaminen tuotti monelle vaikeuksia. Toisaalta edistyneimmät oppilaat lukivat ja ymmärsivät kokonaisen tarinan ja laskivat sujuvasti yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0–100, kertoo projektipäällikkö Annette Ukkola Karvista.

Oppilaista 29 % osasi lukea sujuvasti kokonaisia virkkeitä ja 32 % pystyi lukemaan sanoja. Oppilaista noin 40 % ei siis vielä osannut lukea. Kuitenkin heistäkin noin neljännes yhdisti taitavasti kirjaimia ja äänteitä toisiinsa ja lopuistakin moni osasi yhdistää joitakin tuttuja kirjaimia ja äänteitä.

Alueellinen vertailu kuitenkin paljasti, että osaaminen oli varsin tasaista eri puolilla Suomea yksilötason eroista huolimatta. Eri AVI-alueiden oppilaiden saamat pistemäärät vaihtelivat vain vähän. Keskimääräinen osaaminen oli parasta Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla. Oppilaiden osaaminen oli hieman parempaa kaupunkimaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaaminen oli keskimäärin yhtä hyvää. Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden keskimääräiset tulokset olivat selvästi heikompia kuin muiden, joskin heidänkin osaamisessaan hajonta oli suurta.

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat pieniä. Tyttöjen osaaminen oli keskimäärin vain hieman parempaa kuin poikien. Poikien taidot taas jakaantuivat laajemmin kuin tyttöjen: suurin osa sekä heikoimmin tehtäviä osanneista että parhaita taitoja osoittaneista oppilaista oli poikia.

Tytöt osasivat äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin pojat. Silti enemmistö äidinkielen huippuosaajista oli poikia. Pojat osasivat matematiikkaan liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin tytöt, ja kaikki matematiikan huippuosaajat olivat poikia. Poikia oli kuitenkin enemmistö myös heikoimmin matematiikkaa ja äidinkieltä osanneista oppilaista.

Taustatiedoilla voidaan myöhemmin selittää osaamisen kehittymistä

Arvioinnin yhteydessä kerättiin taustatietoja otoskoulujen rehtoreilta ja opettajilta. Valtaosa oppilaista pääsi aloittamaan koulupolkunsa pätevän luokanopettajan opetuksessa. Opettajista päteviä oli 94 %, ja heistä reilu puolet oli erikoistunut alkuopetukseen. Opettajilla oli myös paljon opetuskokemusta, sillä kolme neljäsosaa heistä oli toiminut luokanopettajana yli 10 vuotta. Tietoja kerättiin myös esimerkiksi koulujen oppilasmääristä, opetusryhmien suuruudesta ja opettajan käyttämistä menetelmistä.

Opettajien ja rehtoreiden antamien tietojen yhteyttä oppilaan osaamiseen ei vielä tarkasteltu, sillä oppilaat olivat arvioinnin aikaan käyneet koulua korkeintaan muutaman viikon. Koululla ja opettajalla ei siis ole käytännössä ollut vaikutusta oppilaiden osaamiseen mittausajankohtana. Näillä tiedoilla voidaan kuitenkin yrittää selittää oppilaiden osaamista seuraavalla mittauskerralla syksyllä 2020. Pitkittäisarvioinnilla selvitetään myös sitä, voiko peruskoulu tasata oppilaiden lähtökohtien eroja.

Ekaluokkalaisten opettajilla haastava tehtävä

Alkumittauksen perusteella voidaan sanoa, että oppilaat aloittavat peruskoulunsa hyvin vaihtelevin taidoin erilaisissa luokka-, koulu- ja oppimisympäristöissä. Osaamiserot eivät ole selvästi alueiden, kuntaryhmien, erikielisten koulujen tai sukupuolten välisiä: erittäin taitavia ja heikosti osaavia tyttöjä ja poikia on eri puolilla Suomea niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseuduillakin sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Ekaluokkalaisten opettajat ovatkin suuren haasteen edessä. Opettajan ammattitaitoon kuuluu oleellisena osana opetuksen eriyttäminen, johon myös uudet opetussuunnitelman perusteet ohjaavat. Kun opettaja huomioi oppilaiden erilaiset lähtökohdat, jokainen oppilas pääsee oppimaan lisää ja etenemään mielekkäästi koulutiellään.

Tulokset kertovat siitä, että oppilaat aloittavat peruskoulupolkunsa varsin tasa-arvoisessa asemassa ympäri Suomen, koulun opetuskielestä riippumatta. Pitkittäisarvioinnissa voidaan seurata koulutuksen tasalaatuisuuden toteutumista kansallisesti. Arviointituloksia voidaan hyödyntää myös opetuksen kehittämiseen ja oppimisedellytyksien parantamiseen.

Erikoislaatuinen arviointi käynnisti oppimistulosten pitkittäisarvioinnin

Alkumittaus oli monella tavalla poikkeuksellinen oppimistulosarviointi. Yleensä oppimistulosarvioinneissa oppilaiden osaamista verrataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamiin tavoitteisiin. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat eivät kuitenkaan määritä, mitä koulutulokkaiden pitäisi osata. Siksi tarkoituksena oli kartoittaa oppilaiden osaamisskaalaa perusopetuksen alussa.

Arviointiin osallistuneet oppilaat olivat poikkeuksellisen nuoria, mikä aiheutti omat haasteensa arvioinnin toteutukselle. Sen takia digitaalinen tehtäväsarja oli ensimmäistä kertaa ääniohjeistettu. Näin oppilaat pääsivät etenemään omaan tahtiinsa lukutaidon tasosta riippumatta. Arviointi oli ainutlaatuinen myös siksi, että samalla tehtäväsarjalla arvioitiin kahteen eri oppiaineeseen liittyviä taitoja.

Alkumittaus käynnisti myös ensimmäisen koko perusopetuksen kattavan oppimistulosten pitkittäisarvioinnin, jossa seurataan matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvien taitojen kehittymistä. Samojen oppilaiden taitoja mitataan myöhemmin 3. luokan alussa, 6. luokan lopulla ja 9. luokan lopulla. Tarkoituksena on selvittää myös esimerkiksi lapsen kotitaustan, varhaiskasvatuspolun ja opetusryhmän koon yhteyttä osaamiseen ja sen kehittymiseen.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, puh. 029 533 5548

Julkaisu löytyy TÄÄLTÄ